Tiivistelmä
- Jyväskylän elämä kiertyy Jyväsjärven ympärille. Rantaraitti kiertää sen kokonaan tasaisena ja opastettuna pyörä- ja kävelytienä, joka toimii samalla oikoreittinä kaupunginosien välillä ja juoksun sekä sauvakävelyn kuntoratana.
- Noin 700 metrin pituinen Äijälänsalmi yhdistää Jyväsjärven Päijänteeseen. Se syntyi vuosien 1839-1859 ruoppauksista vanhan Äijälänjoen paikalle, ja niiden myötä Jyväsjärven pinta laski Päijänteen tasolle.
- Pajunkissat eli raidan norkot puhkeavat ennen lehtiä ja kertovat kevään tulosta. Suomalaisessa perinteessä ne vastaavat palmusunnuntain palmunoksia.
- Haalarit ovat merkkien peittämiä työhaalareita, joissa jokaisella alalla on oma värinsä ja joita opiskelijat pitävät hihoista vyötärölle solmittuina vappua juhliessaan.
RANTARAITTI, Jyväskylän sosiaalinen kehä
Jos Ángel Ganivet hankki itselleen Granadan kartan kirjoittaakseen kaupungistaan Helsingistä käsin ja ilahduttaakseen maanmiehiään, minä olen hankkinut Jyväskylän kartan kirjoittaakseni tästä kaupungista ja kertoakseni siitä tuleville erasmus-opiskelijoille.
Jyväskylä sijaitsee Tuomiojärven ja Palokkajärven — keskustasta luoteeseen — sekä lounaassa olevan Jyväsjärven välissä. Palokkajärvi yhdistyy jälkimmäiseen Tourujoen kautta, joka on vain 2,7 kilometrin pituinen joki.
Jyväskylän ja sen kaupunginosien elämä kiertyy ennen kaikkea Jyväsjärven ympärille. Järvi sekä yhdistää että erottaa ne, luoden kesällä viehättäviä paikkoja ja lumen ja jään kuukausina liikkumisen vaikeuksia. Huhtikuusta lokakuuhun kaupunginosiin pääsee helposti pyörällä, mutta marraskuusta maaliskuuhun moni suosii bussia tai autoa matkalla opiskelu- tai työpaikalle.
Rantaraitti kiertää järven kokonaan täysin tasaisena ja opastettuna pyörä- ja kävelytienä, ja se toimii nopeana yhteytenä sitä ympäröivien kaupunginosien välillä. Se palvelee sekä vapaa-ajan että liikunnan tarpeita, sillä se on kaupungin pisin reitti juoksuun ja sauvakävelyyn, ja sen varrella on runsaasti laitteita omatoimiseen liikuntaan.
Vastaan tulee usein ihmisiä, jotka lähtivät kiertämään vastakkaiseen suuntaan ja ovat edenneet sinua nopeammin. Itse asiassa reitin vakiokulkijat oppii tunnistamaan.
Aloitin juoksun Lutakon suunnalta ja pysähdyin koirien uimarannan viereen, uteliaisuudesta ja sieltä avautuvan maiseman kauneuden vuoksi: siihen laskee Tourujoki, ja paikasta avautuu upea näkymä järvelle ja useisiin sen kaupunginosiin.
Tällä alueella raidan pajunkissat alkavat jo puhjeta.
Tämän pajulajin norkot ovat kukinto, joka avautuu alkukeväästä ennen lehtien ilmestymistä. Suomessa pajunkissojen puhkeaminen lumen sulaessa on merkki kevään tulosta. Moni kerää oksia maljakkoon koristeeksi tähän aikaan vuodesta.
Suomalaisessa kristillisessä perinteessä pajunoksat liittyvät palmusunnuntaihin. Raamatun mukaan Jeesusta tervehdittiin palmunlehvillä hänen ratsastaessaan aasilla Jerusalemiin. Suomen ilmastossa vain pajun oksat ovat pääsiäisen aikaan lehtipuista ”elossa”, ja niitä on pidetty vastineena Lähi-idän palmunlehville tai Välimeren alueen oliivinoksille.
Kiertäessämme järveä Lutakosta pääsemme Äijälärannan alueelle, jossa Jyväsjärvi yhdistyy keinotekoisesti Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Nimi Päijänne on yksi Suomen vanhimmista kirjoitetuista paikannimistä, ja järvi on maan suurimpia ja sen syvin. Vedet tuo Tourujoki, ja järvi laskee samalla tasolla toiseen järveen, mikä ei ollut näin ennen tämän kanavan rakentamista.
Kuokkala on yhteydessä Lutakkoon, joka sijaitsee Jyväsjärven vastarannalla, vuonna 1989 valmistuneen Kuokkalan sillan kautta.
Äijälänsalmi on noin 700 metriä pitkä salmi Jyväskylässä, joka yhdistää Jyväsjärven Päijänteeseen. Aiemmin siinä virtasi Äijälänjoki, jota pitkin Jyväsjärvi laski Päijänteeseen, mutta vuosien 1839, 1840, 1856 ja 1859 ruoppausten seurauksena vanhasta Äijälänjoesta tuli keinotekoinen Äijälänsalmi ja Jyväsjärven pinta laski Päijänteen tasolle. Näin syntyi Jyväskylän ja Päijänteen välinen vesiyhteys, joka on yhä käytössä.
Järven linnut
Kierroksellani näin lukuisia naurulokkeja ja kalalokkeja, laulujoutsenparin, telkkäparin, muutamia sinisorsia ja variksia.
Kaupungin inhimillinen puoli
Kierroksen jälkeen — puoliksi juosten, puoliksi kävellen — palasin kotiin vaihtamaan vaatteet ja lähdin keskustaan oluelle.
Näihin iltapäivän tunteihin osuu kadulla paljon ulkomaalaisia miehiä Lähi-idästä ja Kaukoidästä. Välttääkseni näiden termien epätarkkuutta sanon, että he vaikuttivat yhtäältä iranilaisilta ja afganistanilaisilta, toisaalta intialaisilta ja pakistanilaisilta; osa heistä oli pikaruokalähettejä isorenkaisilla sähköpyörillä.
Tämä vastaa niitä työssäkäyviä luokkatovereitani koulussa, ja saa minut kysymään, missä yliopistoyhteisön eurooppalaiset opiskelijat ovat. Olen kuullut joidenkin puhuvan keskenään englantia, ja kävelykadulla hieman espanjaa, mutta en muita eurooppalaisia kieliä.
Oudot asut nimeltä haalarit
Käydessäni katsomassa jalkapallo-ottelua isolta näytöltä näin, kuinka kaupungin keskusta täyttyi vilkkaista nuorista, joilla oli yllään omituiset, tunnuksia ja merkkejä täynnä olevat housut.
Internetiä hieman selailemalla sain selville, että kyse on yliopisto-opiskelijoista, joilla on työhaalarit, joiden väri on kullekin alalle ominainen, ja jotka aloittavat jo lähestyvän vapun juhlinnan.
Nuo merkkien peittämät housut ovat todellisuudessa haalarit eli työhaalarit, ja niitä alkoivat käyttää insinööriopiskelijat erottuakseen muista. Nykyään useimmilla aloilla on omat haalarinsa, jotka erottuvat väristään, ja niitä pidetään hihoista vyötärölle solmittuina. Ne ovat suomalaisen opiskelijaylpeyden ja yhteishengen osoitus.
Linkkejä
Haalarit – opiskelijan uniformu
Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com