Tiivistelmä
- Wivi Lönn (1872-1966) oli ensimmäinen nainen, jolle Suomen Arkkitehtiliitto myönsi professorin arvonimen. Hän asui Hämeenkatu 4:ssä vuosina 1911-1918 ja suunnitteli Alvar Aallon kartanon Jyväskylään; työ valmistui 1915.
- Lutakosta pääsee vesitse Lahteen, Jämsään, Suolahteen, Laukaaseen ja Viitasaareen Päijänteen kautta. Sataman Viilussa voi käydä saunassa ja uida sataman vesissä.
- Viilun vieressä säilytetään venettä, jonka Aalto suunnitteli ja jolla hän kulki kesäpaikkaansa: Nemo propheta in patria.
- Puinen rautatieasema, jonka Bruno Granholm rakensi vuosina 1896-1897, edustaa samaa kansallisromantiikkaa kuin Nikolainkulma.
JYVÄSKYLÄN SATAMA
Toinen opiskelupäiväni Jyväskylässä alkoi hyvin varhain uudella harrastuksellani sauvakävelyllä ja muutamalla altaanpituudella AaltoAlvarin 50 metrin altaassa, joka sijaitsee yliopiston vanhimpien rakennusten takana.
Sen jälkeen jatkoin kävelyä Seminaarinmäen kampuksen halki — se on kampuksista ensimmäisenä perustettu — ja ohitin kaupungin vanhimman rakennuksen, 1800-luvun alussa asuinkäyttöön muutetun aitan.
Aivan lähellä, Lutakon sataman suuntaan, on Wivi Lönnin talo.

Wivi Lönn (1872-1966)
Yliopiston lähellä on talo, jossa arkkitehti Wivi Lönn asui vuosina 1911-1918. Hän oli yksi Suomen arkkitehtuurin naispioneereista. Talon sisäänkäynnissä osoitteessa Hämeenkatu 4 on pieni muistolaatta.
Olivia Mathilda Lönn, yleisemmin Wivi Lönn (Tampere 20.5.1872 – Helsinki 27.12.1966), oli ensimmäinen nainen, jolle Suomen Arkkitehtiliitto myönsi professorin arvonimen.
Vuonna 1913 hän muutti Jyväskylään, jossa hän toteutti useita rakennushankkeita, muun muassa koulun, tehtaan ja monia muita rakennuksia.
1910-luvulla hän suunnitteli Alvar Aallon kartanon Jyväskylään; työ valmistui vuonna 1915. Kaksikymmentäluvulla hän teki Hanna Parviaisen kanssa yhteistyötä useissa Jyväskylän seudun rakennushankkeissa, kuten lastentarhoissa, parantoloissa, kirkossa ja kirjastossa. Samaan aikaan hän suunnitteli ja rakennutti Helsingin NNKY:n eli Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen talon.

Lutakko, Jyväskylän satama
Lutakko on yksi Jyväskylän viehättävimmistä vapaa-ajan paikoista. Aivan keskustan kupeessa sijaitsee tämä pieni vene- ja matkustajasatama, jolla oli aikoinaan myös kalastuksellinen tehtävä.
Tästä satamasta voi purjehtia Lahteen, Jämsään, Suolahteen, Laukaaseen ja Viitasaareen ja nauttia vesimatkasta valtavan Päijänteen halki, kahvitarjoilun kera.
Sataman Viilussa voi käydä saunassa, uida sataman vesissä ja nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta.

Viilun vierestä löydät omasta vitriinistään veneen, jonka kuuluisa suomalainen arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli ja jolla hän kulki kesäpaikkaansa. Sen nimi on ”Nemo propheta in patria” eli ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Nykyään nuo sanat ovat vain kaikua menneestä, kun ottaa huomioon sen kunnioituksen, jota tämän kuuluisan arkkitehdin koko tuotantoa ja elämää kohtaan yhä tunnetaan.
Satama on myös tapahtumien, kesäfestivaalien ja markkinoiden näyttämö. Siellä on yleisö-wc:t, automatisoitu pizzakioski ja pari kahvilaa historiallisissa rakennuksissa (1919), joissa on sitä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaista viehätystä.

Jyväskylän rautatieasema
Jyväskylän rautatieaseman historiallinen rakennus on samaa tyyliä ja aikakautta kuin Nikolainkulma (1899).
Sen rakensi vuosina 1896-1897 puisen kansallisromanttisen tyylin mukaisesti arkkitehti Bruno Granholm Suomen rautatiehallituksesta.
Matkailutoimisto
Jyväskylän matkailutoimisto on Asemakadulla, ja se on hyvin varustettu kaupungin ja lähikaupunkien esitteillä. Sen tiloissa toimii myös kaukoliikenteen linja-autolippujen myynti.
Ostoksilla antiikkiliikkeessä
Yksi ensimmäisistä ostoksistani kaupungissa tehtiin pienessä antiikin osto- ja myyntiliikkeessä Väinönkadulla, keskellä keskustan liikealuetta. Sieltä löytyy kiinnostavia 1900-luvun alun lasiesineitä, ja voi kuvitella, millaisia astioita käytettiin esimerkiksi Nikolainkulmassa ja vanhalla asemalla junaa odotellessa. Liikettä hoitaa hyvin ystävällinen ja asiantunteva rouva.

Ensimmäinen ateria kotona
Kokemukseni suomalaisesta kotiruoasta on, että kätevintä ovat kurkkuvoileivät juuston ja savustetun suomalaisen salamin kera. Niitä voi syödä illallisena tai aamupäivällä. Mutta jos haluaa tehdä varsinaisen aterian, voi keittää valmiin pastapaketin ostokastikkeen kanssa tai keittää itse makaronit, lisätä paloitellun ja paistetun makkaran, hienonnettua valkosipulia ja purkillisen tomaattikastiketta, jonka voi maustaa itse.

Toinen koulupäivä Gradiassa
Etenemme suomen kielen ja sen sääntöjen ymmärtämisessä, erityisesti A2-tason tunneilla (neljä tuntia viikossa, yhteensä kuusi oppituntia), yhdistäen Suomen mestari 2 -kirjan teoriaselityksiä täydentäviin huomioihin.
Opettajan käyttämä englanti tukee kommunikointia, mutta hän varoittaa meitä suoran kääntämisen vaaroista sananlaskujen kohdalla, sillä joillakin sanoilla voi olla hyvin toisenlainen merkitys.
- Mieti ja arvaa, mitä tämä sananlasku tarkoittaa.
- Oletko kuullut tämän sananlaskun joskus?
- Onko omassa kielessäsi sananlaskua, joka tarkoittaa samaa?
- Sananlaskusta on olemassa kirjaimellinen englanninkielinen käännös, joka voi
auttaa tai hämmentää sinua pohdinnassasi.

Klassinen ravintola
Suomi on täynnä 1950-luvun tunnelmaisia ravintoloita 1900-luvun alkupuoliskon rakennuksissa. Tyyli on hyvin rakas ohjaaja Aki Kaurismäelle, joka kuvaa sitä monissa elokuvissaan.
Jyväskylässä ravintola Pöllöwaari, Yliopistonkadulla, sijaitsee vuonna 1928 valmistuneessa rakennuksessa, ja sen sisustus henkii tuota nostalgista aikaa.
Kivitalo valmistui vuonna 1928 kultaseppä Jaakko Emil Vehmaan tilauksesta, ja sen suunnitteli ja rakensi Mauno Forselius.
1950-luvulla rakennus toimi aluksi asuin- ja liiketilana. Yksi sen tunnetuimmista asukkaista oli Aimo Lahti, Suomi-konepistoolin keksijä. Historiansa aikana rakennuksessa on toiminut muun muassa herrainkerho Keski-Suomen kerho.
Nykyinen hotelli- ja ravintolatoiminta alkoi vasta vuonna 1988, kun Esa ja Sirkku Arola remontoivat tilat hotellikäyttöön.
Jyväskylän keskusta tiistai-iltana
Jyväskylän keskustan yöelämä ei ole arkiviikolla kovin vilkasta, ja tiistaina kello 22 auki on vain muutama paikka, joissa voi käydä oluella ja joissa asiakkaita on vähän.

Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com
