Tiivistelmä
- Harjun kampuksella toimii kolme oppilaitosmuotoa: ammatillinen oppilaitos (Ammattiopisto), iltaisin opettava aikuislukio ja päivälukio (Lyseon lukio). Madridin kielikoulun sopimus koskee aikuislukiota, koska Suomessa ei ole vastaavaa kieliin erikoistunutta oppilaitosta.
- Hän osallistuu kolmen tason tunneille yhtä aikaa — A1, A2 ja A3 — mitä ei ollut suunniteltu ennen matkaa ja mikä antaa mahdollisuuden sovittaa opiskelu todelliseen taitotasoon.
- Kouluruoka on muuttunut 25 vuodessa: nyt se on gluteenitonta, maito laktoositonta ja tarjolla on kasvisvaihtoehto. Kaksi ruokalajia maksaa 5,90 euroa opiskelijakortilla.
- Hän on ainoa Erasmus-opiskelija luokissaan: muut ovat työntekijöitä ja pakolaisia, jotka ovat tulleet Sri Lankasta, Intiasta, Bangladeshista, Pakistanista, Afganistanista, Iranista, Filippiineiltä, Thaimaasta, Vietnamista, Latviasta, Meksikosta ja Ukrainasta.
TUNTIEN ALKU
Gradian Harjun kampuksella annetaan kolmenlaista koulutusta:
- Ammattiopisto Gradia
- Jyväskylän Aikuislukio
- Jyväskylän Lyseon lukio
Ammattiopisto on ammatillinen oppilaitos.
Aikuislukio on aikuisille tarkoitettu lukio, jonka opetus on iltaisin.
Ja Lyseon lukio on päivälukio, jonka opetus on aamuisin.
Nämä kolme Gradian Harjun kampuksen rakennuksissa toimivaa oppilaitostyyppiä eroavat toisistaan opetuksen tavoitteiden, aikataulujen ja suoritettavien tutkintojen osalta:
Ammatillinen oppilaitos (Ammattiopisto) antaa ammatillisen pätevyyden, aikuislukio tarjoaa joustavan yleissivistävän toisen asteen koulutuksen iltaisin tai verkossa, ja Lyseon lukio on nuorille suunnattu perinteinen kokopäiväinen päivälukio, joka valmentaa ylioppilastutkintoon.
Madridin kielikoulullani on Gradian kanssa sopimus vaihdosta Jyväskylän Aikuislukion kanssa, koska Suomessa ei ole vastinetta kieliin erikoistuneelle ei-yliopistotasoiselle oppilaitokselle.
Päivä alkaa sauvakävelyllä
Koska tuntini alkavat viideltä iltapäivällä, käytin aamun paikalliseen liikuntaan.
On totta, että olen kulkenut jo useita satoja kilometrejä sauvojen avulla vuoristossa, ylös ja alas, kalliolla, lumessa, mudassa ja poluilla, mutta en ollut koskaan käyttänyt sauvakävelyn tekniikkaa, jossa sauvasta päästetään irti ja vauhtia otetaan ranteeseen kiinnitetystä lenkistä, ja jossa asfaltilla kävellään ripeästi tuolla tunnusomaisella tyylillä.
Muutaman askeleen jälkeen liike alkoi jo sujua, enkä pelännyt tekeväni itsestäni pilkkaa kaupungissa, joka ammattimaisti tämän lajin — sillä ainoat, jotka näin sauvojen kanssa, olivat … vanhuksia.
Pyöriä toki riittää, ja niillä sekä sähköpotkulaudoilla on helppo liikkua näillä leveillä ja vähäliikenteisillä kaduilla … ja niinhän Alvar Aalto sanoi: Nemo propheta in patria, ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Kuinka oikeassa hän olikaan …
Sauvakävely ei nimittäin ole täälläpäin kovin arvostettua. Se näyttää pikemminkin kuuluvan paikkakunnan iäkkäimmille, joille lääkäri on määrännyt sauvalenkin verenpaineen pitämiseksi kurissa, raittiin ilman saamiseksi ja hieman liikunnan ja ulkoilun vuoksi.
Kouluruokaa maistamassa
Vuodesta 2000 — ja siitä on tässä maassa satanut niin vettä kuin lunta — en ollut maistanut ruokaa suomalaisessa oppilaitoksessa.
Muistan makaronit lohen kera, lohikeiton, aterioita säestävän maitolasin, piimän, herkulliset Lapin puikulat, lihapullat kastikkeineen ja muut raskaat erikoisuudet, jotka olivat päivittäistä ruokaani Oulussa.
Meiltä eteläisemmiltä leveysasteilta tulleilta kesti lähes kymmenen päivää tottua tuohon rasvaiseen ja runsaskaloriseen ruokavalioon, joka melkein sairastutti meidät.
Onneksi tarvittavat bakteerit kertyvät sitä mukaa kuin maassa käy, ja ruoka on myös muuttunut vähäkalorisemmaksi, kevyemmäksi ja terveellisemmäksi kansainvälistymisen — tai paremminkin globalisaation — myötä.
Gradiassa maistamani ruoka on gluteenitonta ja maito laktoositonta. Tarjolla on myös kasvisvaihtoehtoja, joten kaikki ovat hyötyneet paljon.
Söin kevyimmän muistamani lohikeiton: ei yhtä maukas ja tunnelmallinen kuin Oulun tai Rovaniemen keitot 25 vuotta sitten, mutta paljon terveellisempi ja helpommin sulava.
Toinen maistamani ruokalaji oli kasvisruoka, jossa oli perunaa ja soijarouhetta, ja sekin oli varsin hyvää. Lisäksi otin salaattia — lehtisalaattia, kaalia ja kurkkua — jonka sain sekoittaa itse ja johon lisäsin auringonkukansiemeniä, oliiviöljyä ja kastiketta, jota en malttanut olla maistamatta. Hinta: 5,90 euroa espanjalaisen kouluni opiskelijakortilla.
Jälkiruoaksi otin mandariinin 50 sentin lisähintaan.
Sen jälkeen tähteet viedään ruokalan viereen muutaman metrin päähän, missä jätteet lajitellaan ja lautaset ja aterimet asetetaan omalle alueelleen, josta työntekijät keräävät ne.
Lopuksi vielä kahvi, josta en muista, maksoinko sen (!). Kuvassa näkyvä sanomalehti on toinen koulun tarjoama mahdollisuus rentoutua ruokailun jälkeen. Ja se toimii lohdullisena suojamuurina, jos ei sinä päivänä ole kovin innostunut aloittamaan keskustelua tuntemattomien kanssa.
Ensimmäinen koulupäivä Gradiassa
Tänä ensimmäisenä päivänä saavuin 20 minuuttia etuajassa esittäytyäkseni vaihdosta vastaavalle opettajalle ja selvittääkseni opinto-ohjelmaani merkityt aikataulut. Viime hetken muutoksia tuli kuitenkin sen verran, että olin hieman ymmälläni siitä, ketkä opettajat opettivat missäkin luokassa — eikä siitä ollut kerrottu etukäteen.
Käyn siis tasojen A1, A2 (jota opiskelen kielikoulussa) ja A3 tunneilla, mikä voi olla hyvä ratkaisu opiskelun sovittamiseksi todellisiin taitoihini. Tätä mahdollisuutta en osannut ajatella ennen matkaa.
Jätin Suomen mestari 1 -kirjan Madridiin ajatellen, etten tarvitsisi sitä, ja päädyin hankkimaan muutamaa päivää myöhemmin Suomen mestari 3:n Suomalaisesta Kirjakaupasta — vaikka A3-tason opettaja lainasi sen minulle pian, samoin kuin A1-tason opettaja Suomen mestari 1:n.
Totta puhuen näiden monien tasojen ja kirjojen, luokkien sekamelskan ja niiden jälkeen jatkuvien kielikoulun verkkotuntien keskellä pysyn jatkuvassa karjalanpiirakan tilassa. Saa nähdä, kuinka kauan menee, ennen kuin se hellittää …
Luokkatoverini
Eri tuntien ainoa Erasmus-opiskelija olen minä. Toverini ovat työntekijöitä ja pakolaisia, jotka ovat asuneet kaupungissa monta kuukautta tai jopa useita vuosia, tai jotka tulevat muista Suomen kaupungeista.
Heitä on Sri Lankasta, Intiasta, Bangladeshista, Pakistanista, Afganistanista, Iranista, Filippiineiltä, Thaimaasta, Vietnamista … Latviasta ja Meksikosta, ja lisäksi paljon ukrainalaisia pakolaisia sodan vuoksi.
Englanniksi ja suomeksi kommunikointi on keskenämme vielä vaikeaa, koska kielitaitomme ovat hyvin eritasoisia, mutta se riittää opettajien selitysten seuraamiseen. A1- ja A2-tasolla opettajat vaihtelevat molempien kielten välillä, A3:lla opetus on lähes yksinomaan suomeksi.
Tutustumme vähitellen paremmin tehdessämme tunneilla tehtäviä pareittain, mutta uskon, että koulun 29. huhtikuuta järjestettävän kansainvälisyystapahtuman valmistelu auttaa meitä luomaan suhteita 22. huhtikuuta kello 16 alkaen, jolloin meillä on suunnittelukokous.
Tapahtumassa opiskelijat voivat halutessaan pystyttää kouluun oman maansa esittelypisteen, jotta eri kulttuurit ja ihmiset tulisivat tutuiksi ja pääsisivät yhteyteen keskenään.
Gradiassa on ollut aiemminkin espanjalaisia yksilö- ja ryhmäliikkuvuuksia, muun muassa Elchestä ja Manresasta. Yhdellä käytävällä on esillä osa niistä liikkuvuussuhteista, joita koululla on muiden eurooppalaisten oppilaitosten kanssa esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa.
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com