Sunnuntai 19. huhtikuuta: Tourujoki, Jyväskylän kaupunkijoki

TOURUJOEN LUONTOPOLKU

Jyväskylän keskustan pienessä matkailukartassa merkityistä kolmesta polusta olen nyt kulkenut kaikki.

Ensin, 15. huhtikuuta, Rantaraitin, joka kiertää koko Jyväsjärven noin 12,7 kilometrin matkalta. Se on asfaltoitu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitti, hyvin vaihteleva ja viihdyttävä, sillä se kulkee useiden Jyväskylän asuinalueiden halki ja sen varrella on rantoja, laitureita, jokisuita, siltoja ja kaikki mahdolliset ilmansuunnat.

Sitten, 17. huhtikuuta, polkujen ulkopuolisen kierroksen Haukanniemessä, kauniilla pienellä niemellä Rautpohjan suon ja Tuomiojärven välissä. Se on käytännössä pienoismaa: kumpareita, viljelyksiä, niittyjä, metsiä ja soita, järven syleilemänä, ympärillä hurmaavia pikkusaaria, laitureita ja hyvä paikka lintujen tarkkailuun.

Ja tänään 19. päivä koko yllättävän Tourujoen kaupunkiosuuden, tehtaan aidatulta alueelta ja Taulumäen kirkolta aina sen laskukohtaan Jyväsjärveen koirien uimarannan viereen. Matkalla ylitin puusillan ja kuusi kävely- ja pyöräsiltaa, katuja, moottoritien ja rautatien.

Alue ilmentää kamppailua viranomaisten suojelun, yritysten aiheuttaman saastumisen sekä monien käyttäjien välinpitämättömyyden tai piittaamattomuuden välillä — niiden, jotka tulevat rantametsään vain viettämään aikaa silloin kun hyttyset eivät vielä syö ihmisiä.

Joki on täynnä veden alle jääneitä runkoja ja lehtiä, ja vesi näyttää ruskealta, mahdollisesti liiallisten nitraattien ja fosfaattien vuoksi.

Tourujoki

Tourujoki on 2,7 kilometrin pituinen joki, joka tulee Palokkajärvestä ja laskee Jyväsjärveen. Sen keskivirtaama on 3,7 m³/s. Vertailun vuoksi: Manzanares-joen keskivirtaama Madridin kohdalla on noin 3 m³/s. Keväällä Tourujoki voi yltää 7 kuutiometriin sekunnissa eli kaksinkertaistaa virtaamansa. Tänään joen ilme vastaa enemmän ensimmäistä kuin toista lukua, vaikka lumet ovat jo sulaneet.

Aloitin retken Puistokadulta ja käännyin Tourukadulle jättäen vanhan hautausmaan vasemmalle. Sen aitojen edessä kasvaa valtava kuusi, jota kannattaa jäädä katsomaan. Vanhoja ja suuria puita ei ole tässä osassa Suomea kovin paljon.

Joelle lasketaan, niin ikään vasemmalle, pientä polkua pitkin, jonka pitkospuut suojaavat kulkijaa liukastumiselta ja eläimiä ja kasveja tallaamiselta. Polkua ei kunnossapidetä talvella, mutta jatkuva kulku kylmään aikaan pitää sen varovasti kuljettavana. Lisäksi siellä on ritilärakenteiset metalliportaat estämässä liukastumisia alueella, joka on muuta kaupunkia kosteampi ja pysyy jäässä kuukausia.

Kasvillisuus on lähes kokonaan lehtipuustoa: keräsin koivun, vaahteran, lepän ja haavan lehtiä. Joukossa on myös muutamia kuusia ja mäntyjä. Uoma on täynnä edellisvuoden lehtiä ja kaikenkokoisia kaatuneita runkoja — Välimeren joissa tämä olisi ongelma tulvien vuoksi, sillä ne voivat muodostaa tuhoisia patoja, mutta täällä se on yksinkertaisesti luonnonmaantieteellinen piirre.

Vesi on ruskeanpunertavaa, kuten Jyväsjärven rannatkin, todennäköisesti liuenneiden nitraattien ja fosfaattien vuoksi, jotka rehevöittävät vesiä. Pohjaa peittävät rungot ja lehdet vaikeuttavat uoman hapettumista, ja vain harvat eläimet, kuten sukeltajasorsiin kuuluvat telkät, liikuttavat pohjaa jonkin verran.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan Tourujoki tuo 90 prosenttia ravinnekuormasta ja 80 prosenttia kiintoaineesta, joka päätyy Jyväsjärveen.

Tourujoen eli Heikin polku

Tourujoen luontopolku nimettiin Heikin poluksi kesäkuussa 2016, kun Heikki Sihvonen jäi eläkkeelle toimittuaan 35 vuotta Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelun suunnittelijana.

Se mutkittelee 700 metrin matkan, joka tuntuu pidemmältä tasaisine osuuksineen, pitkospuineen, siltoineen ja portaineen. Viimeisissä portaissa, jotka nousevat Kankaankadulle, on 97 askelmaa, mutta ne nousee vaivatta.

Joen suojeluhankkeet alkoivat 1970-luvun alussa, ja nykyinen reitti vakiintui vuonna 1995. Joen jyrkkien rinteiden ja kostean, eroosiolle ja liettymiselle alttiin maaperän vuoksi on ollut tarpeen rakentaa lukuisia puusiltoja ja portaita. Vuonna 2009 joen ranta sortui keskelle luontopolkua, jolloin rinne vahvistettiin kivillä ja maalla.

Käynnissä on uusi hanke Tourujoen uoman patojen säätelemiseksi ja rantojen ennallistamiseksi. Tavoitteena on parantaa veden laatua, säilyttää merkittävä kasvillisuus ja edistää kalojen nousua latvajärviin.

Kun reitti oli kuljettu, nousin Taulumäen kirkolle, joka on jo Kokkolaan ja Ouluun vievän tien varrella. Palasin takaisin ja yritin päästä joen suulle rantaa pitkin ilman katkoja. Kuljin kahden kävelysillan ja yhden ajoneuvosillan ali, mutta jouduin kiertämään Ramoninkadun ja nousemaan Heikinkadulle ylittääkseni rautatien ja moottoritien. Sitten käännyin oikealle kulkeakseni saman Heikinkadun sillan ali ja päädyin Schaumanin linnan porteille, kauniin vaaleanpunaisen vuoden 1924 palatsin luo, jossa nykyään toimii yritys.

Sieltä jatkoin pyörä- ja kävelytietä muutaman metrin alaspäin ja poikkesin siltä joen suulle ja koirien uimarannalle.

Olisi ollut mukavaa kulkea tuo pieni reitti ilman rakennuksia. Toivotaan, että suunniteltu hanke parantaa ja luonnollistaa lisää metrejä rinteitä, vaikka sillat ovat tuolla alueella liian matalia salliakseen kulun ilman mittavaa ruoppausta.

Taas Lutakon kautta

Tullessani ulos Schaumanin linnan sivulta pääsin Rantaraitin kiertävälle osuudelle, joka siihen suuntaan vie satamaan. Valo oli jo niin vaakasuoraa, että se vaikeutti suuresti valokuvaamista ja näkemistä ilman aurinkolaseja.

Toisaalta se on paras valo korostamaan esineiden ja kasvien värejä.

Polulla nähdyt eläinlajit:

Punakylkirastas (+4) (Turdus iliacus).

Harakka (1) (Pica pica)

Orava (1) (Sciurus vulgaris).

Telkkä (1) (Bucephala clangula).

Sinisorsa (1 pari) (Anas platyrhynchos).

Herukkaperhonen (Polygonia c-album).

Kuriositeettina mainittakoon, että Tourujoelta on luetteloitu lepakoita, kuten vesisiippa (Myotis daubentonii) ja pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii).

Polulla nähdyt kasvilajit

Haapa (Populus tremula).

Leppä (Alnus spp.).

Kuusi (Picea abies).

Mänty (Pinus sylvestris).

Vaahtera (Acer platanoides).

Raita (Salix caprea).

Käenkaali (Oxalis acetosella).

Polun opasteiden mukaan alueella esiintyvät kasvilajit

Korpi-imarre (Phegopteris connectilis).

Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris).

Järviruoko (Phragmites australis).

Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere).

Lehtotähtimö (Stellaria nemorum).

Tervaleppä (Alnus glutinosa).

Linkkejä

http://www.schaumaninlinna.fi/

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

The restoration of the Tourujoki River is a resource-wise project

Tourujoen uoman ennallistaminen

Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.

Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.

Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com