Tiivistelmä
- Koko Rantaraitin kierros sauvojen kanssa — noin 11 kilometriä, lähtö ja maali Ylistönsillalla — vei 1 tunnin ja 51 minuuttia, vaikka harjoittelua oli takana vain kolme päivää.
- Sauvakävely on nopeampaa kuin reipas kävely ja hitaampaa kuin juoksu, se rasittaa polvia vähemmän ja käyttää käsiä enemmän, joten se käy myös kulkuvälineestä.
- Rantaraitin valaisimet ovat valaistussuunnittelija Elisa Hillgenin käsialaa: jokaisessa pylväässä on perusvalaisimen lisäksi kohdevalo, joka valaisee puita ja jonka väriä voi säätää vuodenajan mukaan, sekä Sami Huuskosen kanssa tehdyt kaiverrukset akryylilevyineen ja LED-nauhoineen.
- Mattilanniemen uuden, punatiilisen kampuksen suunnitteli arkkitehti Arto Sipinen.

SAUVAKÄVELYÄ RANTARAITILLA
Jyväskylän yliopistolta
Minulla on AaltoAlvarin uimahalliin kausikortti, joka käy kello 6-10 aamulla. Aika on niin varhainen, että rauhassa uidakseen on herättävä hyvin aikaisin.
Tänään heräsin vasta hieman kahdeksan jälkeen ja olin jo aikataulusta myöhässä, joten yliopiston alueelle päästyäni päätin, etten halua kiirehtiä. Kävelin ja valokuvasin muutamia historiallisia rakennuksia, myös kulttuuritila Villa Ranaa, ja sitten Jyväskylän vanhinta rakennusta, joka on yliopiston alueella.
Sen jälkeen kuljin jalankulkutunnelin läpi, joka vie Ylistönsillan kävely- ja pyörätielle, ja aloin kävellä ja soutaa uusilla sauvakävelysauvoillani Rantaraitin reittiä pitkin.

Rantaraitti
Kuljin reitin päinvastaiseen suuntaan kuin edellisellä kerralla (15. huhtikuuta), erilaisesta näkökulmasta ja täydellisessä valossa kuvata rakennusten heijastuksia vedessä. Tällä kertaa olin kuitenkin päättänyt vain urheilla. Halusin tietää, kauanko järven kiertämiseen menee sauvojen kanssa. Tulos oli 1 tunti ja 51 minuuttia, mikä on mielestäni hyväksyttävä aika noin 11 kilometrin reitillä, jonka lähtö ja maali olivat Ylistönsillalla — ja kun ottaa huomioon, että olen harjoitellut vain lyhyitä matkoja ja kolmen päivän ajan. Se, että olen tottunut käyttämään sauvoja vuoristossa, auttaa omaksumaan asfaltilla käytettävän tekniikan, joka on tälle lajille ominainen.
Liikuntamuoto voi olla rankka, jos siihen paneutuu: nivustaipeisiin voi tulla kipua, jos ottaa liian pitkiä ja nopeita askelia, ja rannelenkit voivat hiertää peukaloita. Vauhti on selvästi hitaampi kuin pyörällä tai sähköpotkulaudalla, hitaampi kuin rullahiihdossa tai rullaluistelussa, hitaampi kuin juoksijalla, nopeampi kuin sauvojen kanssa kävelevällä vanhuksella ja hieman nopeampi kuin reippaasti kävelevällä ihmisellä.
Laji antaa mahdollisuuden katsella maisemia ja liikkua polvia vähemmän rasittaen, käyttäen käsiä enemmän kuin juostessa ja edeten kävelyä nopeammin — joten se voi toimia myös kulkuvälineenä.

Rantaraitin valaisimet
Reitti on asfaltoitu, merkitty jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä maahan että pystyopastein, ja sen varrella on tunnusomaisia ruostuneen näköisiä valaisinpylväitä. Ne on suunnitellut valaistussuunnittelija Elisa Hillgen. Jokainen pylväs yhdistää tavallisen valaisimen lisäkohdevaloon, joka valaisee ympäröiviä puita tai maamerkkejä. Näiden kohdevalojen väriä voi säätää vuodenajan tai tapahtuman mukaan, jolloin maanpinnan tason valaistusta, jonka kunnossapito on monimutkaista, ei tarvita.
Elisa toi pylväisiin myös koristevaloja. Yhdessä Sami Huuskosen kanssa hän kaiversi vettä jäljitteleviä rytmisiä kuvioita joka toiseen pylvääseen. Kaiverrusten takana väriset akryylilevyt ja LED-nauhat luovat dynaamisen vaikutelman. Osat on asennettu pylvään sisällä olevaan kelkkaan, mikä mahdollistaa nopean huollon ilman pylvään purkamista.

Järvi ja linnut
Reitin varrella voi nähdä lintuja, kuten mustarastaita, räkättirastaita, talitiaisia ja sinitiaisia puustoisilla alueilla. Järven rannoilla tavallisia ovat naurulokit ja kalalokit, ja lisäksi voi nähdä sinisorsia, telkkiä ja laulujoutsenia. Kaksi viimeksi mainittua ovat iloinen tilaisuus merkitä muistiin lajit, joita Espanjassa on lähes mahdotonta nähdä.
Järven laitureihin on asennettu lasikuituisia petolinnun siluetteja lokkien karkottamiseksi. Huomiota herättää, että tässä järvien ympäröimässä kaupungissa on tuskin lainkaan kyyhkyjä ja harakoita: niiden ekologisen lokeron ovat vallanneet lähinnä lokit ja naakat, ja vähäisemmässä määrin varikset.

Saapuminen Lutakkoon merkitsee matkan loppuosaa tähän suuntaan kuljettaessa, ja määränpäähän eli Ylistönsillan kävely- ja pyörätielle on enää vähän matkaa.
Sen jälkeen paluu yliopiston uusien rakennusten kautta Mattilanniemestä, joka on vanhan kampuksen ensimmäinen laajennus, aina Mattilanpeltoon. Arkkitehti Arto Sipinen laati uuden kampuksen suunnitelman, ja punatiiliset rakennukset ovat hänen työtään.
Päätin kierroksen kulkemalla Mäki-Matin perhepuiston läpi. Se on pieni kylä lasten kanssa vietettäväksi, aivan lähellä Harjua, kaupungin kaikkialla läsnä olevaa kukkulaa.
Ja uskaltauduin juoksemaan ylös 87 puuportaan portaikon, paikkaan, jossa ihmiset harrastavat hieman liikuntaa portaiden juurella olevilla laitteilla.
Aikaa voi todella käyttää tässä kaupungissa hyvin, jos nousee aikaisin: ulkoiluun tarkoitettuja paikkoja on runsaasti.
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Linkkejä
Jyväsjärven rantaraitti / Rantaraitin multimediaesite

Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com




