Fausto Saenz. Aldo Bonzista, Argentiinasta, Tampereelle, Suomeen.

Nimeni on Fausto Juan José Saenz, olen kaksikymmentävuotias ja asun Aldo Bonzin kaupunginosassa (La Matanzan kunta, Buenos Airesin maakunta) isäni, äitini ja pikkuveljeni kanssa. Kävin koko kouluni kotini lähellä olevassa seurakuntakoulussa, ja tällä hetkellä käyn kolmatta vuotta liikuntatieteiden tutkintoa La Matanzan kansallisessa yliopistossa. Lukion päätettyäni olen työskennellyt lasten ja nuorten taekwondo-ohjaajana kotiseutuni urheiluseuroissa. Samalla olen harrastanut taekwondoa yli kymmenen vuotta ja osallistunut kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin nuoruudestani asti.

Miten päädyit valitsemaan taekwondon?
Lapsuudessani jonkin urheilulajin tai kamppailulajin harrastaminen oli pakollista, mutta sain valita minkä halusin. Kuusivuotiaana aloitin ensimmäisen lajin, ja vasta yhdeksänvuotiaana valitsin taekwondon lajiksi, jota veisin eteenpäin tähän päivään asti. Toisin kuin monet muut harrastajat, en alussa valinnut taekwondoa siksi, että laji olisi kiinnostanut minua etukäteen; se oli yksi laji muiden joukossa, joihin ilmoittauduin nähdäkseni pidänkö siitä. Side lajiin ja siitä nauttiminen ovat rakentuneet ja löytyneet vähitellen ajan myötä, ja ne saavat yhä uusia merkityksiä. Suuri osa ansiosta kuuluu ohjaajalleni Cecilialle, joka onnistui tunneillaan välittämään minulle intohimonsa taekwondoon; sen minä sitten otin ja tein omakseni. Olen todella kiitollinen siitä työstä, jonka hän teki kanssani; ilman hänen tukeaan harrastukseni alussa en ehkä olisi jatkanut.

Mitä opit lajista?
Taekwondo oli alusta asti minulle suurten oppien paikka. Sen parissa en oppinut vain erilaisia hyökkäys- ja puolustustekniikoita vaan myös muuta, jota pidän arvokkaampana. Toisten kunnioittaminen, oikein toimiminen, työn tekeminen ja ponnistelu asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja siitä luopumatta jättäminen vaikeina hetkinä ovat joitakin tärkeimmistä opeista, jotka harrastuksessani sain. Nuoruudessani, kun aloin osallistua turnauksiin, kaikki nämä opit vahvistuivat ja tuli uusia. Kilpailun arvo tilaisuutena parantaa itseään, reilun kilpailun tärkeys, häviämisen oppiminen ja virheiden ottaminen lähtökohdaksi jatkuvalle parantumiselle sekä se rooli, joka tovereilla on tällä tiellä, ovat tärkeimmät opit, jotka kilpailu-ura minulle antoi. Vaikka olen oppinut paljon taekwondon parissa, minulla on silti vielä paljon opittavaa.

Mitkä ovat sen perusteet?
Vaikka taekwondo on viime vuosisadan puolivälissä luotu kamppailulaji, sen perusteet ovat läheisessä yhteydessä korealaiseen historiaan, kulttuuriin ja elämänfilosofiaan. Viestinnän ja käyttäytymisen tavat, asut ja itse harjoituksen osat, kuten tulit (järjestetyt hyökkäys- ja puolustusliikkeiden sarjat), kantavat korealaiseen historiaan, kulttuuriin ja uskontoon liittyvää merkitystä. Kun puhumme taekwondosta, puhumme lajista, joka on kietoutunut siihen historialliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön, jossa se syntyi.
On selvää, että sen harjoittamisessa opitaan erilaisia tapoja lyödä ja puolustautua, mutta se ei ole muuta kuin kamppailulajin näkyvin osa. Harjoittelun myötä sisäistää yhä enemmän lajia ja omaksuu tietoa, joka ylittää hyökkäys- ja puolustustekniikat. Sen viisi periaatetta – kohteliaisuus, rehellisyys, sinnikkyys, itsehillintä ja lannistumaton henki – ovat perusta, jonka jokainen harrastaja oppii harjoittelunsa alussa ja joka seuraa häntä dojangissa ja sen ulkopuolella. Taekwondo ei tähtää vain fyysisen kunnon parantamiseen tai itsepuolustuksen oppimiseen vaan itsensä kehittämiseen sekä fyysisesti että henkisesti.

Miten päädyit yhteyteen Suomen kanssa?
Vaikka sain viime vuonna tietää, että taekwondon MM-kisat järjestetään Suomessa, ja noin kuukausi sitten selvitin paikkani niihin, olen tuntenut maan jo paljon pidempään. Perhekeskusteluissa, kun puhumme yhteiskunnan järjestäytymiseen tai koulutukseen liittyvistä asioista, se nousee aina esimerkiksi. Sen korkeat inhimillisen kehityksen indeksit, erinomainen koulutus, matala korruptio ja maine maailman onnellisimpana maana herättävät minussa erityistä kiinnostusta. Siitä lähtien kun sain tietää matkastani, olen alkanut perehtyä sen historiaan, maantieteeseen ja kulttuuriin tehdäkseni matkasta antoisamman kokemuksen.
Matkani syy on taekwondon maailmanmestaruuskisat, jotka järjestetään Tampereella 4.–10. syyskuuta. Olen saanut paikan yhdessä viidestä kilpailulajista, erikoistekniikoissa, joissa tehdään hyppy- ja kiertopotkuja noin kahden ja puolen metrin korkeuteen. Tämä on korkeatasoisin kilpailu, johon kilpailija voi osallistua, ja se on ensimmäinen kerta kun olen saanut siihen paikan.
Uskon, että tämä matka voi olla hyvin antoisa; ensimmäinen osallistuminen maailmanmestaruuskisoihin yhdistettynä kokemukseen erilaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista voi olla ainutlaatuinen kokemus, josta epäilemättä nautin ensimmäisestä päivästä lähtien.

Millaisena näet tulevaisuutesi?
Kun ajattelen tulevaisuuttani, näen itseni asumassa Argentiinassa, valmistuneena liikuntatieteiden lisensiaatiksi ja opiskelemassa toista yliopistotutkintoa; en vielä tiedä mitä, ehkä jotain terveysalalta, kuten fysioterapiaa, tai ehkä jotain humanistisempaa, kuten kasvatustieteitä. Haluaisin myös kokea vaihdon toisessa maassa; erikoistumisopinnot omalla alallani ulkomailla vaikuttavat hyvin antoisalta kokemukselta niin työn, opintojen kuin henkilökohtaisenkin elämän kannalta.
Työelämässä toivon saavani oman salin ja suuren taekwondokoulun. Haluaisin myös toimia yliopisto-opettajana; jos saisin valita missä, valitsisin UNLaM:n, sen yliopiston jossa opiskelen ja jota arvostan kovasti.