Tiivistelmä
- Laajavuoren hyppyrimäkistadion vihittiin käyttöön vuonna 1965, ja siinä on viisi mäkeä. Nykyisen nimensä se sai, kun Nykänen voitti kolme kultaa Calgaryn talviolympialaisissa 1988, ja suurmäen alastulorinne tunnetaan nimellä Matti Nykäsen mäki.
- Mäen kiinteä valaistus, nimeltään Hyppääjä, on ohjelmoitavissa: turkoosi valo nousee hyppytorniin, siirtyy ponnistuspaikalle ja laskeutuu rinnettä pitkin, ja muuttuu sitten revontuliksi ja putoavaksi lumeksi.
- Nykänen (1963-2019) voitti viisi olympiamitalia — neljä kultaa —, yhdeksän MM-mitalia ja 22 Suomen mestaruusmitalia, ja hän on yhä ainoa mies, joka on pitänyt hallussaan viittä lentomäen maailmanennätystä.
- Hänen muistomerkkinsä Hipposen urheilupuistossa on kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen työtä: jättimäinen sulka, joka muodostuu 42 suksesta hyppyrimäen muotoon aseteltuina; ensimmäiset hohtavat sinisinä ja viimeistä hyppyä symboloivat osoittavat taivaalle. Se paljastettiin 7. syyskuuta 2022.
80-LUVUN TÄHTI
Mäkihyppy kuuluu suomalaiseen kollektiiviseen alitajuntaan, ja 80-luvulta lähtien myös minun. Se on laji, joka antoi meille Matti Nykäsen ja Garmisch-Partenkirchenin uudenvuoden kilpailun, jota katsoin isäni kanssa sohvalla monena tammikuun ensimmäisenä aamuna, kun veljeni vielä nukkuivat ja minä nousin ylös peitelläkseni, ettei yö ollut ollut kovin ylenpalttinen.
Matilla oli tuolloin minulle mahdoton sukunimi lausua — sitä eivät osanneet sanoa edes erikoistuneet selostajat. Hänen katsomisensa hyppäämässä niin puhtaalla tekniikalla Garmischin Große Olympiaschanzen kaltaista jättiläismäkeä, jonka kokonaiskorkeus on 119 metriä, oli ainoa stressitön urheilulaji, jota niin pitkän yön jälkeen saattoi katsoa.
80-luku näki hiihtourheilussa monta kuuluisaa ja tanakkaa viiksekästä miestä, ja siksi Matin siro, lapsenomainen hahmo säteili karismaa, kun hän ponnisti lentoon korkeimmista mäistä.
Vuosi 1991 merkitsi Matin urheilu-uran loppua sen jälkeen, kun hän oli voittanut Garmischin mäkikilpailun vuosina 1988 ja 1989. Siitä eteenpäin hänen 80-luvun urheilullinen valonsa sammui ja hänelle syttyi toinen mahdollisuus laulajana ja strippaajana.
Elämäkerta
Matti Ensio Nykänen (1963-2019) kilpaili mäkihypyssä vuosina 1981-1991. ”Lentävänä suomalaisena” tunnettu Nykänen on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä mäkihyppääjistä: hän voitti viisi talviolympiamitalia (neljä kultaa), yhdeksän MM-mitalia (viisi kultaa) ja 22 Suomen mestaruusmitalia (14 kultaa).
Matti Nykänen saavutti kaksi voittoa Garmisch-Partenkirchenin mäessä, molemmat arvostetussa mäkiviikossa (Vierschanzentournee) uudenvuodenpäivänä, vuosina 1988 ja 1989.
Matti Nykäsen hypyt Garmisch-Partenkirchenissä
Große Olympiaschanze
Garmisch-Partenkirchenin suuri olympiahyppyrimäki on rakennettu uudelleen useita kertoja historiansa aikana. Sitä muutettiin vuosien 1933 ja 1934 talviolympialaisia varten, ja se vihittiin käyttöön koehypyllä 5. helmikuuta 1934.
Norjalainen Birger Ruud kruunattiin olympiavoittajaksi vuonna 1936 hyppyinä 75,0 ja 74,5 metriä 130 000 katsojan edessä. Nykyinen olympiastadion rakennettiin vuoden 1940 talviolympialaisia varten, jotka oli alun perin määrä pitää myös Garmisch-Partenkirchenissä ja joita ei sodan vuoksi koskaan järjestetty.
Vuonna 1950 pystytettiin teräksinen torni vauhtimäkeä varten. Uusi vauhtimäki oli 82 metriä aiemman 70 metrin sijaan. Samalla ponnistuspaikkaa siirrettiin noin kuusi metriä taaksepäin. Tuolloin uudistettu mäki oli yksi maailman moderneimmista. Vuonna 1978 mäki rakennettiin jälleen uudelleen: ponnistuspaikkaa siirrettiin taaksepäin ja siten K-pistettä pidennettiin. Viimeisin suuri peruskorjaus tehtiin vuonna 1996 ja se maksoi noin miljoona euroa.
Tämä mäki kuului suurmäkien luokkaan (K 100-130), kun Matti voitti.
1. tammikuuta 1988, K115
- Matti Nykänen (FIN)
- Staffan Tällberg (RUO)
- Jens Weißflog (DDR)
1. tammikuuta 1989, K115
- Matti Nykänen (FIN)
- Jens Weißflog (DDR)
- Risto Laakkonen (FIN)
Mäkihyppääjien saavuttamat hyppymatkat arvioidaan K-pisteen perusteella. Tässä yhteydessä K-pistettä kutsutaan myös laskenta- tai rakennepisteeksi, ja se on ihanteellinen alastulopiste.
Lisätietoja
Matti Nykäsen hyppyrimäki
Laajavuoressa, Jyväskylässä, on mäkihyppystadion, johon kuuluu viisi hyppyrimäkeä.
Laajavuoren mäen urheilupaikka vihittiin käyttöön vuonna 1965, ja se sai nykyisen nimensä, kun Nykänen voitti kolme kultamitalia Calgaryn talviolympialaisissa vuonna 1988.
Myös suurmäen alastulorinne kantaa hänen nimeään ja tunnetaan nykyään nimellä Matti Nykäsen mäki. Se on kaupungin kunnianosoitus tälle jyväskyläläiselle urheilijalle.
Äskettäin Nykäsen mäki sai uuden kiinteän valaistuksen hänen muistokseen.
Valaistus on ohjelmoitavissa, joten sitä voi säätää eri tapahtumia ja erityistilaisuuksia varten. Perusvalaistus, nimeltään Hyppääjä, näyttää huomiota herättävän turkoosin valon, joka nousee hyppytorniin, siirtyy ponnistuspaikalle ja laskeutuu rinnettä alas. Sen jälkeen valaistus muuttuu dynaamisesti muistuttamaan revontulten tunnelmaa ja putoavaa lunta.
Kesällä voi käydä mäen kahvilassa hyppytornin juurella tai nauttia vaikuttavista panoraamanäkymistä näkötornista, jota ylläpitää Jyväskylän hiihtoseura.
Lisätietoja
Matti Nykäsen muistomerkki
Mäkihyppääjän muistomerkki sijaitsee Hipposen urheilupuistossa Köyhälammen vieressä ja lähellä pesäpallostadionia. Siihen kuuluu jalusta, graniittilaatta ja veistos, joka muistuttaa jättimäistä sulkaa. Sulka muodostuu 42 suksesta, jotka on aseteltu hyppyrimäen muotoon. Sukset muistuttavat Nykäsen urheilusaavutuksista arvostetuimmissa kilpailuissa.
Teoksen yläosassa Nykäsen ensimmäiset sukset hohtavat sinisinä, kun taas viimeistä hyppyä symboloivat sukset osoittavat taivaalle. Kuvanveistäjä lisäsi teokseen kasvolaatan, kun yleisö vaati Matin patsasta; se on mauton ja sopii huonosti yhteen alkuperäisen teoksen kanssa.
Veistoksen paljastustilaisuuteen saapui satoja ihmisiä, muun muassa kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen sekä perheenjäseniä ja ystäviä, ja se järjestettiin samassa puistossa keskiviikkona 7. syyskuuta 2022.
Kaikkonen kävi Hotelli Yöpuussa ennen muistomerkin paljastusta. Aikoinaan se oli hotelli, joka kantoi Matti Nykäsen nimeä ja jossa oli hänen mitalikokoelmansa näyttelytila.
Kuriositeettina ja tahtomattani olen asunut kuukauden ajan asunnossa samassa korttelissa tämän hotellin kanssa. Kuinka monta kertaa lienenkään ylittänyt Matin näkymättömän jäljen aina kotoa lähtiessäni tai palatessani.
Linkki
Matti Nykäsen muistomerkin paljastus Jyväskylässä
Hyppyrimäestä lavalle
Nykänen sai vuosien ajan huomattavaa mainetta urheilullisesta lahjakkuudestaan, mutta hän oli myös kiistelty hahmo. Vuonna 1991, urheilu-uransa päätyttyä, hän aloitti uuden uran popmuusikkona.
Hänen ensimmäinen albuminsa Yllätysten yö julkaistiin vuonna 1992 ja myi yli 25 000 kappaletta. Nykäsestä tuli Tapio Rautavaaran jälkeen toinen olympiavoittaja, joka sai kultalevyn Suomessa.
Seuraava albumi Samurai (1993) ei kuitenkaan menestynyt odotetusti, mikä johtui pääasiassa hänen teennäisestä esiintymisestään alkoholiriippuvuuden vuoksi sekä perheväkivaltatapauksista hänen monien avioliittojensa ja avioerojensa aikana.
Vuonna 1996 Nykänen jopa vaihtoi virallisesti sukunimensä Paanalaksi, silloisen vaimonsa nimeksi, mutta vaihtoi sen takaisin vuonna 1998 avioeron jälkeen.
Samana vuonna hän oli lyhyen aikaa politiikassa, kun hänet valittiin Uuraisten kunnanvaltuustoon. Mutta 1990-luvun lopulla Nykänen ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui työskentelemään strippaajana kasinolla, kunnes tapasi miljonääri Mervi Tapolan vuonna 1999 ja meni tämän kanssa naimisiin 2001.
Vuonna 2002 hän palasi musiikkiin ja julkaisi singlen ”Elämä on laiffii”, ja markkinoille tuli jopa Matti Nykänen -siideri samalla mainoslauseella. Mutta ilmeisesti kyse ei ollut niin suuresta asiasta.
Kertomukset perheväkivallasta jatkuivat, ja vuonna 2001 Nykästä syytettiin Tapolan pahoinpitelystä. Syytteet peruttiin myöhemmin, kun Tapola kieltäytyi todistamasta, joskin Matille määrättiin lähestymiskielto.
24. elokuuta 2004 Nykänen pidätettiin epäiltynä tapon yrityksestä puukotettuaan perheen ystävää. Hänet todettiin syylliseksi törkeään pahoinpitelyyn ja tuomittiin 26 kuukaudeksi vankeuteen lokakuussa 2004, mutta koska kyseessä oli ensimmäinen rikos, hänet vapautettiin syyskuussa 2005.
Alkoholi- ja väkivaltaongelmistaan huolimatta hän oli vielä vuonna 2004 koko Suomen lentolapsi.
Linkki
Ehdonalaisessa ollessaan hänet pidätettiin uudelleen neljä päivää myöhemmin Tapolan pahoinpitelystä. Nykänen tuomittiin jälleen neljäksi kuukaudeksi 16. maaliskuuta 2006, mutta pian vapautumisensa jälkeen hän puukotti miestä pizzeriassa Korpilahdella.
Tällä kertaa hänet tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen, mutta rangaistus lyhennettiin myöhemmin 60 päiväksi ja 57 tunniksi yhdyskuntapalvelua.
Vuonna 2006 hän julkaisi kolmannen albuminsa Ehkä otin, ehkä en. Viimeisen vankeustuomionsa jälkeen näytti siltä, että Nykänen oli pyrkinyt pysymään erossa ongelmista: hän palasi mäkihyppyyn ja voitti vuoden 2008 senioreiden maailmanmestaruuden, ja aloitti oman ruokaohjelmansa Suomen televisiossa vuonna 2009.
Mutta joulupäivänä 2009 Nykänen pidätettiin jälleen epäiltynä vaimonsa Tapolan haavoittamisesta veitsellä ja tämän kuristamisyrityksestä kylpytakin vyöllä. Hänet vapautettiin kolme päivää myöhemmin, kun vaimo peruutti syytteet.
Myöhemmin paljastui, että pariskunta oli jättänyt avioerohakemuksen 14 eri kertaa kesän 2009 aikana mutta perunut sen aina muutamaa päivää myöhemmin. Matti Nykäsen — mahdollisesti kaikkien aikojen parhaan mäkihyppääjän — saippuaooppera päättyi hänen äkilliseen kuolemaansa sairauteen vuonna 2019; hän oli 55-vuotias.
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com