Tiivistelmä
- Atso Almila syntyi Helsingissä vuonna 1953, opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja on johtanut Suomen tärkeimpiä kuoroja ja orkestereita. Hän myös säveltää, kamarimusiikista oopperoihin.
- Hän pitää kapellimestarikursseja useissa Euroopan maissa, Espanja mukaan lukien, ja oli Madridissa kesäkuussa 2022.
- Pandemia iski pahiten taiteilijoihin, joilla ei ole kuukausipalkkaa: orkesterit soittivat striimeinä ja maskeja käyttäen suojatuissa saleissa, ja freelancerit jäivät hyvin turvattomiksi.
- Hänen orkestereissaan on venäläisiä ja ukrainalaisia muusikoita, jotka ovat järkyttyneitä sodasta ja huolissaan omaisistaan; he säilyttävät työnsä ja saavat kaiken tuen, jonka yhtye voi antaa.
Atso Almila, musiikki, elämä ja ruoanlaitto
Kapellimestari
Kuopio, 26. maaliskuuta 2022
Suomalainen kapellimestari ja säveltäjä saapuu Madridiin kesäkuussa 2022.
Lyhyt elämäkerta
Suomalainen säveltäjä, pasunisti ja kapellimestari Atso Almila syntyi Helsingissä vuonna 1953. Hän pääsi Sibelius-Akatemiaan ja johti sittemmin parhaita kuoroja ja orkestereita ympäri Suomea. Hän on säveltänyt kamarimusiikista oopperoihin ja pitää nykyään kapellimestarikursseja useissa Euroopan maissa, Espanja mukaan lukien.
Hänen ystävällinen ja avoin persoonansa on tehnyt hänestä ensiluokkaisen akateemisen esikuvan kapellimestarikursseilla kaikkialla Euroopassa.
Musiikki ja kuolema
1.- Hyvää iltapäivää, Atso. Hallituksen toimet koronaviruspandemian hillitsemiseksi ovat iskeneet suomalaisten yksityiseen toimintaan ja erityisesti taiteelliseen toimintaan vuodesta 2020. Ja nyt sota Ukrainassa. Miten uskotte tämän vaikuttavan suomalaisiin muusikoihin ja luoviin tekijöihin, onko kunnilta ja valtiolta tukea?
Se on ollut äärimmäisen kovaa niille taiteilijoille, joilla ei ole kuukausipalkkaa. Suomalaisten orkestereiden kaltaisissa yhtyeissä muusikot ovat soittaneet striimattuja konsertteja, ja silloin kun COVID-luvut eivät ole iskeneet kovin voimakkaasti, olemme pitäneet myös livekonsertteja suojatuissa saleissa maskeja käyttäen. Yleisesti ottaen taideyhteisöjen väellä on ollut paljon aikaa harjoitella ja vähemmän esiintyä.
Kunnat ja valtio ovat auttaneet, mutta eivät yhtä paljon itsensätyöllistäjiä, jotka ovat kärsineet paljon. Tapahtumat on peruttu, kun rajoitukset ovat kiristyneet, ja myös tulot ovat romahtaneet.
Orkestereissamme on useita venäläisiä ja ukrainalaisia muusikoita, ja he ovat järkyttyneitä sodasta ja tietenkin hyvin huolissaan omaisistaan. Yritämme tukea heitä kaikella sillä inhimillisellä lämmöllä, johon pystymme. He säilyttävät työnsä, totta kai, mutta huoli ja suru ovat hyvin ilmeisiä.
2.- Missä määrin se vaikuttaa teihin muusikkona ja kansalaisena? Näettekö nykytilanteen enemmän Simbergin Kuoleman puutarhana (kiirastuli, jolla ansaitaan taivas) vai Madetojan Kuoleman puutarhana (tuskallinen nykyhetki menetyksen takia)?
Olen mies, joka täyttää pian 70 vuotta, juuri ensi vuonna. Pelkään lasteni ja ainoan lapsenlapseni puolesta. Olemme menettäneet iäkkäitä sukulaisia, ja on ollut rankkaa, ettemme ole voineet pitää heitä kädestä siinä tilanteessa. Läheistemme eristäminen sairaaloissa on ollut hyvin raskas taakka sydämillämme.
Tästä sodasta on vaikea sanoa, mihin se meidät joka päivä vie. Putin on hölmö, eikä hän voi enää koskaan palata yhteenkään Euroopan maahan tai Yhdysvaltoihin muuten kuin Haagin tuomioistuimeen kahleissa. Tämä tilanne ei voi kestää yhtä kauan kuin kylmä sota, sitä toivon.
3.- Uskotteko, että Putinin ja Bidenin tapaaminen Rock, Paper, Scissors -käsityöoluiden äärellä korjaisi asiat, vai tarvitaanko jotain vahvempaa?
Nuo kaksi tarvitsisivat syvällistä historian tuntemusta, erityisesti Putin, jotta he eivät perustaisi ihanteitaan vääriin tai vanhentuneisiin käsityksiin maailmasta. Ehkä jopa tee olisi mahdotonta; ei, he eivät palaa neuvottelupöytään.
Musiikki ja elämä
4.- Kuinka tärkeää musiikki on Suomessa? Mitä tulee nykyiseen orkesterimusiikkiin: pyritäänkö sävellyksissä miellyttämään musiikin eliittiä ja hallintoa, kytkeytymään suomalaiseen kansanperinteeseen vai miellyttämään Manner-Euroopan kriitikkoja?
Suomalaiset säveltäjät eivät yleensä ajattele sillä tavalla. Tunnustetuimmat säveltäjämme työskentelevät tavallisesti tilaustöiden parissa ja kirjoittavat hyvin vapaasti. Musiikkia pidetään hyvin tärkeänä taiteenlajina. Orkestereilla on myös paljon yhteistyötä muiden taiteenlajien kanssa, mikä tuo uusia yleisöjä konserttisaleihin.
5.- Sibelius-Akatemia on Suomessa kokonainen musiikki-instituutio, ja se tunnetaan myös muualla Euroopassa. Mitkä ovat koulun arvot, jotka innostaisivat tulevaa opiskelijaa hakemaan?
Akatemia on nyt osa Taideyliopistoa, sen suurin osasto. Se on myös hyvin kansainvälinen. Jos mietin, miksi esimerkiksi niin monet espanjalaiset klarinetistit ovat tulleet opiskelemaan Suomeen, sen täytyy johtua siitä, että he tuntevat jonkun tietyn hyvän opettajan.
Kapellimestariluokka tarjoaa opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet työskennellä elävien orkestereiden kanssa sen sijaan, että johtaisi pianisteja, jotka soittavat orkesteriteosten sovituksia.
Monet ulkomaiset muusikot ovat myös löytäneet varman työpaikan suomalaisista orkestereista.
6.- Olette ollut Jorma Panulan oppilas ja olette säveltäjä ja kapellimestarikurssien opettaja. Mitä kapellimestarilla on oltava, jotta hänestä tulee menestyvä ammattilainen ja jotta hän erottuu keskinkertaisista tai hyvistä mutta vähemmän onnekkaista?
Ensinnäkin: on opiskeltava, opiskeltava ja opiskeltava partituureja, musiikin ja taiteiden historiaa; ja opiskeltava sen ajan maailmaa ja säveltäjien elämää siinä.
Kenen tahansa hakijan on tunnettava orkesterimusiikin ja oopperan keskeiset teokset.
Hänen on oltava hyvä soittaja tai laulaja, yhdellä tai kahdella instrumentilla. Kaikille pyrkijöille piano on tärkeä työkalu.
Hänen on kyettävä työskentelemään muusikoiden kanssa kannustaen, tukien ja auttaen heitä onnistumaan.
Kaikesta tästä on valitettavasti tullut suuri kilpailu ja agentuurien leikkikenttä, mitä pidän sairaalloisena. Monet hyvät lahjakkuudet eivät pärjää, kun taas toisilla, ei niin hyvillä, on markkina-arvoa ja heidät valitaan vääristä syistä. Tässä armottomassa maailmassa on hyvin tärkeää säilyttää rauhallisuus ja olla rehellinen itselleen, esittämättä jotain muuta.
7.- Ensi kesäkuussa teillä on suunnitelmissa tulla Espanjaan pitämään IX kapellimestarikurssia. Mistä kurssi koostuu ja mitä oppilaat voivat siellä oppia?
Kuten kaikki näkevät, ohjelmassa ei ole pelkästään perusteoksia ja tunnettuja kappaleita.
On kyettävä lukemaan musiikkia, joka voi olla myös rytmisesti mutkikasta. Tätä voisi kutsua rytmitekniikan klinikaksi ja käden taitojen kehittämiseksi.
Pienessä mukavien ihmisten ryhmässä – orkesteri mukaan lukien – voimme kohdata erilaisia ongelmia ja auttaa toisiamme parantamaan kapellimestarin ja yhtyeen välistä viestintää. San Lorenzo de El Escorialissa emme ”paista” ihmisiä heidän virheistään vaan pyrimme kannustamaan ja ohjaamaan heitä kehittymään.
8.- Talvi on Kuopiossa pitkä, ihanteellinen lumilajeille, ja kesän lopussa marjat ja sienet houkuttelevat retkeilijää. Mitä tyypillisesti suomalaisia asioita teette viikoittain tai tiettyinä vuodenaikoina?
En ole urheilullinen ihminen (vaimoni on), mutta rakastan lähteä kävelylle koiran kanssa säästä välittämättä. Pidän myös hyvin kylmistä päivistä. Kesällä suosin hieman viileää varjoa ja voin paremmin, jos lämpötila pysyy enintään 23 asteessa.
Kuopio on keskellä järvialuetta. Talvella järvien jäällä voi ajaa omalla autolla. Joka vuosi tehdään pitkä luistelureitti Jäämaratonia varten, ja kevätauringossa ihmiset viettävät paljon aikaa jäällä myös hiihtäen.
Kesällä sää on lämpimämpi ja kaikki tyypilliset kesätoimet ovat mahdollisia. Järvien ja meren vesi saavuttaa helposti 20 astetta, jopa enemmän. Uintia, purjehdusta, mökkielämää ja sauna joka päivä…
9.- Luulen, että Kuopiossa on valtava savusauna, mutta mikä savusauna on? Olemme uteliaita.
Yksi on Rauhalahti-nimisellä leirintäalueella, muistaakseni. Mutta myös vanha opettajani Jorma Panula on rakentanut sellaisen kesäpaikkaansa lähelle Helsinkiä.
Pohjimmiltaan sauna tarkoittaa, että kasaat kuumia kiviä, ja kun huone pysyy lämpimänä (noin 80 astetta on täydellinen), heitämme vettä kiville tehdäksemme saunasta kostean ja höyryisen, mikä on hyvin hyvää iholle ja myös keuhkoille.
Nykyaikaisissa taloissa lämmitys tehdään sähköllä ja se vie noin 30 minuuttia. Useimmissa kesämökeissä on erillinen saunarakennus ja kiuas toimii puilla, kuten takassa. Tämä vie 30–50 minuuttia.
Mutta savusaunassa ei ole savupiippua, ja saunan keskellä on vain valtava kiviröykkiö ja tuli palamassa sen alla. Koko huone täyttyy savusta niiden kahdeksan tunnin ajan, jonka lämmitys kestää. Kun tuli sammuu, huone tuuletetaan häkä pois, ja sitten kiville heitetään paljon vettä loppusavun poistamiseksi. Tietenkin seinät ja lauteet ovat aivan mustat, mutta ne eivät likaa ihmisiä.
Monet meistä ajattelevat, että löyly* on savusaunassa pehmeämpää. Ja talvella Panulan paikassa: saunasta suoraan avantoon järven kylmään veteen!
(Niinä aikoina uskottiin, ettei kapellimestarin diplomia saisi ilman uintia hänen maalaistalossaan…)
10.- Kuopiossa on useita Suomessa hyvin arvostettuja musiikki- ja tanssifestivaaleja, kuten ANTI – Contemporary Art Festival, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio RockCock… ja Kuopio Wine Festival… mutta onko klassiselle musiikille omaa festivaalia?
Sinfoniaorkesteri soittaa säännöllisesti Musiikkikeskuksen salissa, jolla on yksi Euroopan parhaista akustiikoista. Kausi kattaa koko vuoden, elokuun lopusta kesäkuun alkuun.
Klassinen musiikki on toisinaan läsnä tanssifestivaalilla, mutta suurta klassisen musiikin festivaalia ei kesällä ole. Sen sijaan on ihastuttava barokkimusiikkifestivaali. Melko uusi.
Ruoanlaitto on musiikkia vatsalle
11.- Suomessa on kätkettyjä herkkuja, kuten Tampereen mustamakkara, joka ei ole kovin suosittu nuorempien keskuudessa. Mutta muistan jotain enemmänkin kuin vastenmielisyyttä joillakin suomalaisilla stipendiaateilla Espanjassa ja espanjalaisilla opiskelijoilla Suomessa, kun mainittiin mämmi, ruisjauhosta ja siirapista tehty tahna. Mikä paikka tällä pääsiäisjälkiruoalla on sydämessänne?
Perinteisiä pääsiäisjälkiruokia on kaksi: mämmi ja myös ortodoksista alkuperää oleva pasha (rahkasta tehty). Pidän molemmista kovasti! Mämmi tarvitsee paljon sokeria ja kermaa!
12.- Onneksi sanotaan, että Kuopio on parhaan kalakukon kehto: eräänlainen suuri piirakka, joka on täytetty voissa paistetulla kalalla (muikuilla) ja sianlihalla. Kumoaako sen maku todella sen massiivisen ja ruman ulkonäön, vai tyydymmekö mieluummin pieniin, somiin ja tavallisesti herkullisiin karjalanpiirakoihin?
Hyvä kalakukko on jollain tavalla kuin calzone: kaikki kypsyy leivän sisällä. Kala tarkoittaa kalaa ja kukko on lintu, mutta kukko on myös alkuperäinen muoto sanasta piirakka. Se on siis kalapiirakka.
Leipä on ruisleipää ja täytteenä on muikku tai, kuten me enemmän pidämme, ahven.
Siihen tulee myös voita ja muutama siivu sianlihaa. Kaikki tämä kypsyy leivän sisällä tuntikausia ja muuttuu pehmeäksi ja maukkaaksi.
Se oli hyvä paketti sinänsä metsästäjille ja metsätyöläisille, mukaan otettavaksi metsään muutamaksi päiväksi. Kansi avattiin ja syötiin täyte ja leivän yläreunat.
Rakastamme kalakukkoa (ja sen voi paistaa myös täysin kasvisversiona). Ja myös karjalanpiirakoita. Paistamme kalakukon joka kesä ja monta, monta karjalanpiirakkaa useaan kertaan kesän aikana.
Nämä leivät ovat perinneruokia monissa idän maissa. Meillä on myös paljon yhteisiä ruokia Skandinavian maiden kanssa, kuten lohi, joka on vain suolattu ja pippuroitu mutta ei kypsennetty.
13.- Kastiliassa on hyvin tyypillistä syödä lammasta, ennen kaikkea jouluna, mutta minusta tuntuu, että joillakin alueilla Suomessa sitä on perinteistä syödä erityisesti pääsiäisenä. Tiedämme, että teillä on hyvin oma reseptinne. Jakaisitteko sen kanssamme?
Vanha jouluperinteemme on yhä kinkku. Lammas kuuluu pääsiäiseen. Suomalaiset laittavat mielellään karitsanviulun (lampaanpotkan) uuniin muovipussissa yksinkertaisella suola-pippuriseoksella, joka on hierottu lampaaseen etukäteen, ja myös runsaalla valkosipulilla, jota varten lihaan tehdään reikiä. Pussiin laitetaan myös kermaa ja kahvia lihan marinoimiseksi ja myöhemmin kastikkeen tekemiseksi.
14.- Viimeinen kysymys on vapaa, ja haastateltava esittää sen itselleen…
Mitä järkeä on kaikessa tässä, mitä teemme: kokoamme ihmisiä pieneen tilaan ja teemme yhdessä musiikkia?
Kaikki kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä toistemme ymmärtämiseksi, rauhan tuomiseksi maailmaan.
Voimme myös tuoda musiikkiperintömme aarteet omista maistamme toisille ihmisille ja saada heiltä uutta aineistoa ja ideoita.
Syömme ja juomme yhdessä, esiinnymme yhdessä, muutumme yhdeksi. Nyt olisi hetki ottaa Rock, Paper, Scissors -käsityöolut kovan ja innostavan työpäivän jälkeen.
Suuret kiitokset siitä, että vastasitte näin ystävällisesti näihin kysymyksiin; ehkä tapaamme hyvin pian maistelemassa lampaanpotkaa kesäkuun helteissä jossain Kastilian kylässä.
Huomautus:
*Löyly. Se on nimitys höyrylle, joka syntyy kun kiukaan kiville heitetään vettä.
Saunojien keskuudessa on tavallista kysyä: millainen on tuon saunan löyly? Se riippuu monesta tekijästä: kivistä, saunan rakenteesta, kiukaasta… Toisinaan sen laatu on yhtä selittämätön kuin hengen laatu.
Hyödyllisiä osoitteita
Atso Almila declares civil peace at Sibafest 1/27 – 02/03/2018
Atso Almilan seuraava kurssi Espanjassa
IX Curso internacional de directores de orquesta ”Escorial”
José Luis Muñoz Mora
Madrid, 3. huhtikuuta 2022