Tiivistelmä

  • Emilia Ahvenjärvi aloitti lokakuussa 2018 tiede- ja koulutusneuvoksena Buenos Airesissa mutta vastuualueenaan koko Latinalainen Amerikka: Meksiko, Kolumbia, Peru, Chile, Uruguay ja Argentiina.
  • Tehtävä luotiin Suomessa tyhjästä yhdessä muiden maailmalle sijoitettujen asiantuntijoiden kanssa, jotta suomalainen koulutusmalli – erityisesti korkeakoulutus – saisi näkyvyyttä Euroopan ulkopuolella.
  • Hän täsmentää, ettei koulutusmallia viedä maasta toiseen: se on osa yhteiskuntaa, historiallista ja sosioekonomista ympäristöä, kulttuuria ja kieltä. Sen sijaan jaetaan sovellettavissa olevaa osaamista.
  • Hän opiskeli historiaa ja kasvatustieteitä Madridin Complutense-yliopistossa ja täydensi opettajan opintonsa Suomessa ennen erikoistumistaan korkeakoulutukseen ulkoministeriön palveluksessa.

Suomen suurlähetystö Buenos Airesissa

«Kun teemme työtä luodaksemme uuden ratkaisun, joka parantaa koulutusta toisessa maassa, emme vie suomalaista koulutusmallia minnekään. Koulutusmalli, kuten kaikki tiedämme, on yhteiskunnan sisällä, historiallisessa ja sosioekonomisessa ympäristössä, kulttuurin ja kielen sisällä.»

Emilia AhvenjärviRevista Fennia haastatteli Suomen Argentiinan-suurlähetystön tiede- ja koulutusneuvosta Emilia Ahvenjärveä. Lokakuussa 2018 Emilia aloitti tehtävässä, jonka tukikohta on Buenos Aires mutta josta käsin hän kiertää koko Latinalaisen Amerikan keskittyen maihin, joissa on Suomen suurlähetystöjä ja konsulaatteja: Meksiko, Kolumbia, Peru, Chile, Uruguay ja Argentiina. Tehtävä luotiin Suomessa tyhjästä, ja Emilia lähti tähän seikkailuun yhdessä muiden ammattilaisten kanssa, jotka on sijoitettu eri puolille maailmaa. Tavoitteena on tehdä suomalaista koulutusmallia – erityisesti korkeakoulutusta – näkyväksi Euroopan ulkopuolella.

Hän opiskeli historiaa ja kasvatustieteitä Madridin Complutense-yliopistossa. Lukiossa hän sai ensimmäisen kerran kokemuksen vaihto-oppilaana olemisesta espanjalaisessa perheessä. Hän suoritti historian ja yhteiskuntaopin opettajan yliopisto-opinnot loppuun synnyinmaassaan Suomessa. Vaikka hän aikoi ryhtyä opettamaan lukiossa, hänen elämänsä kääntyi pian korkeakoulutukseen, mikä johti hänet toimimaan alan asiantuntijana Suomen ulkoasiainministeriössä.

Onko olemassa kiinnostusta siihen, että Latinalainen Amerikka ymmärtäisi ja tutkisi suomalaista koulutusmallia?

Kyllä ja ei. Kun teemme työtä luodaksemme uuden ratkaisun, joka parantaa koulutusta toisessa maassa, emme vie suomalaista koulutusmallia minnekään. Koulutusmalli, kuten kaikki tiedämme, on yhteiskunnan sisällä, historiallisessa ja sosioekonomisessa ympäristössä, kulttuurin ja kielen sisällä. Se on tietyssä kansassa. Emme myöskään tunne tarvetta siihen, että joku ottaisi omakseen jotain, mikä on nimenomaan meidän. Koska suomalaisilla on kuitenkin tuore kokemus hyvin toimivan järjestelmän luomisesta, heillä on sovellettavissa olevaa osaamista uusien ratkaisujen etsimiseen. Jos siis työskentelemme argentiinalaisten ja uruguaylaisten asiantuntijoiden kanssa, teemme sen luodaksemme heidän kanssaan jotain uutta, jonkin heille sopivan ja omanlaisensa ratkaisun. Emme odota, että paikalliset asiantuntijat olisivat suomalaisen mallin erikoistuntijoita, eikä suomalaisten tarvitse olla paikallisten mallien asiantuntijoita. Kukin tuntee hyvin oman ympäristönsä ja järjestelmänsä. Uskomme, että parhaita asiantuntijoita kehittämään paikallisia järjestelmiä ja käytäntöjä ovat kunkin maan omat ihmiset. Nykyisessä tehtävässäni en kuitenkaan voi olla kovin syvällä tällaisten hankkeiden käytännössä, koska tehtäväni on paljon edustuksellisempi. Kyse on tiedon ja osaamisen tuottamisesta, jotta voin toimia linkkinä suomalaisten ja paikallisten laitosten välillä. Ja tietysti edustaa Suomea koulutuksen ja tieteen näkökulmasta.

Miksi valitsit työskentelyn Suomen valtiolle?

Tulen akateemisesta maailmasta, ja äskettäin syntyi tämä Team Finland Knowledge -aloite, joka on Suomen opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön yhteinen ehdotus. Siinä avattiin tehtävä, jota ei ollut aiemmin olemassa; hain sitä ja tulin valituksi. Minulla oli kokemusta työskentelystä ulkoasiainministeriössä harjoittelijana ja stipendiaattina Santiago de Chilessä, ja työskentelin myös lyhyen kauden Espanjan ulkoministeriössä.

Kerro vähän Team Finland Knowledgesta.

Se on yhteistyöverkosto, joka luotiin suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisstrategian pohjalta. Yleisesti sanotaan, että korkeakoulutus on jo sinänsä kansainvälistä, ja sama koskee tieteellistä tutkimusta. Tavallaan se on totta, mutta edelleen käy niin, että Euroopan maat, varsinkin EU-maat, tekevät paljon työtä keskenään ja Yhdysvaltain kanssa, nykyään myös Kiinan kanssa. Mutta on suuri osa maailmaa, joka ei ole meihin yhteydessä niin paljon kuin toivoisimme, kun otetaan huomioon että elämme globaalissa maailmassa. Team Finland Knowledge pyrkii kansainvälistymiseen Euroopan rajojen tuolle puolen.

Suomi loi vuosi sitten neljä uutta tehtävää tätä varten. Yhden Pekingiin, toisen Washingtoniin, sitten Singaporeen ja Kaakkois-Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Minun tehtäväni on Latinalainen Amerikka. Täältä, Buenos Airesista, katan alueen espanjankieliset maat.

Onko sinulla yleiskuvaa latinalaisamerikkalaisista yliopistoista?

Times Higher Educationin tuoreessa listauksessa Latinalaisesta Amerikasta kymmenen parhaan joukossa oli kuusi brasilialaista yliopistoa. Sitten Chilen katolinen yliopisto, sen jälkeen Meksikon UNAM, ja Buenos Airesin yliopisto on myös kymmenen tai viidentoista parhaan joukossa.

Argentiina houkuttelee paljon opiskelijoita korkeakoulutuksensa laadun vuoksi ja myös siksi, ettei se maksa. On muita maita, joissa korkeakoulutus on suuressa nousussa mutta hyvin kallista, kuten Chilessä ja Kolumbiassa. Ja se merkitsee perheille valtavaa kulua, jotta ne voivat tarjota lapsilleen korkeakoulutuksen. Siksi Argentiina on myös vaihtoehto opiskelupaikaksi. Uruguay rajoittaa enemmän ulkomaisten opiskelijoiden pääsyä, vaikka sekin on hyvin houkutteleva opiskelupaikka. Ja yksi töistäni Suomen ja suomalaisen korkeakoulutuksen tavoitteiden näkökulmasta on houkutella maahamme lisää opiskelijoita ja tutkijoita.

Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä tunnetaan nykyään hyvin, tai ainakin käytännössä kaikki ovat kuulleet siitä, niin kun mennään siihen, millaista Suomessa olisi opiskella, millaista siellä olisi asua ja miten ylipäätään päästä käsiksi tietoon, joka voi auttaa tuollaisen päätöksen tekemisessä, me eksymme – ja yleisömme eksyy. On aivan uutta ajatella:

«ai, ehkä en menekään Yhdysvaltoihin, ehkä en menekään Espanjaan, menen pohjoismaahan, menen opiskelemaan Suomeen».

Ja mitä maastamme ei tänään tiedetä, on että suomalaisissa yliopistoissa on noin 450 täysin kansainvälistettyä tutkinto-ohjelmaa, joita opetetaan englanniksi. Kenenkään Suomeen opiskelemaan lähtevän ei siis ole pakko opetella suomea, vaan opiskellaan englanniksi. Näihin opintoihin voi siis päästä, ja niissä on myös apurahaohjelmia lukukausimaksujen kattamiseksi; niitä meillä on Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville.

Miten yhteistyö toimii apurahojen ja rahoituksen suhteen?

Se on toinen asia, joka kuuluu työhöni. Tuntea paikalliset apuraha-ohjelmat ja neuvotella niistä, jotta voisimme yhdistää ne yliopistojemme tarjoamiin ohjelmiin. Tohtoriopintojen osalta Suomen valtio antaa apurahoja tohtoriohjelman aloittamiseen Suomessa. Työ on yhdistää sitä, miten vaihto voitaisiin kustantaa eri rahoituslähteistä.

Kuinka kauan tulet työskentelemään täällä?

Tehtävä on kolmivuotinen ja siihen on kahden vuoden jatko-optio. Enintään viisi, ja sen jälkeen en tiedä jatkuuko ministeriön ohjelma. Sitä ei vielä tiedetä. Totuus on, että työni oli luoda tehtävä täysin tyhjästä. Se on ollut ministeriöiden välisen yhteistyön pilotointia, koska sitä ei ole aiemmin ollut tällä tavalla. Teemme sen yhdessä kollegojeni kanssa. Meitä oli neljä vuosi sitten, ja nyt kaksi kuukautta sitten tuli neljä lisää. Meitä on siis kaikkiaan kahdeksan eri puolilla maailmaa. Kaikki Euroopan ulkopuolella, ja olemme yhteydessä säännöllisin väliajoin suunnitellaksemme Suomen näkyvyyttä maailmassa koulutuksen, tieteen ja viestinnän näkökulmasta.

Miten näet tieteen tilan Argentiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa?

Vaikka maidemme välisessä toistensa tuntemisessa on vielä paljon matkaa – ja siksi olen täällä – argentiinalaisia tiedemiehiä arvostetaan yleisesti maailmassa. Tiedetään, että tieteellisen tutkimuksen taso on hyvin hyvä; silti uskon, että Argentiinasta puuttuu lisää avoimuutta. Haluamme luoda enemmän siteitä, verkostoja ja yhteyksiä. Lisäksi olisi tarpeen, että englanninkielisiä julkaisuja olisi enemmän, jotta täällä tehty saisi laajemman levikin. Tämä riippuu tietysti paljon eri tutkimusaloista. Luonnontieteissä on paljon kansainvälisyyttä, muilla aloilla voi olla hieman vähemmän. Mutta pääasia on mielestäni olla yhteydessä maailmaan ja hyvin verkottunut.

Miten näet englannin tason Argentiinassa?

Englannin taso Argentiinassa on korkeampi kuin naapurimaissa. Ehkä Meksikossa Yhdysvaltain läheisyyden vuoksi sille annetaan enemmän painoa koulusta lähtien, perusopetuksessa ja lukiossa. Uskon, että kyse on kielen oppimisen ideologisoimisesta hieman vähemmän. Voi olla Yhdysvaltain politiikkaa vastaan ja silti puhua englantia, koska on esimerkiksi Australia, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kanada. Ehkä asiaa pitäisi ajatella käytännölliseltä kannalta, sillä englanti on se kieli, joka on levinnyt kansainväliseksi kieleksi. Niin että… no, se on minun käytännöllinen näkökulmani.

Olennainen kysymys: tanssitko tangoa?

Olen käynyt kahdesti tangokurssilla Suomessa. Yritykseni oppia jäi kesken, kun tulin tänne, mutta jos joku suosittelee minulle paikkaa, jossa opetetaan hyvin mukavasti ja ilman suurta stressiä – vastapainoksi työlleni, joka on hyvin vaativaa – aloitan heti! Haluaisin todella kovasti. Ja jos palaan Suomeen kahden tai neljän vuoden päästä, olisi ihanaa osata tanssia jotain.

Revista Fennia kiittää miellyttävästä haastattelusta!

Ayelén Iara Torres / Rosalía Julia Pankiv

Kirjoittanut Ayelén Iara Torres