Tiivistelmä
- Aalto2 yhdistää kaksi Aallon itsensä suunnittelemaa tilaa — Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon — ja täyttää hänen toiveensa luoda paikka, jossa eri taiteenlajit kohtaavat.
- Näyttelyn punaisena lankana on hänen optimistinen ajatuksensa siitä, että arkkitehtuuri ja hyvä muotoilu voivat ratkaista ihmisen olemassaolon ja yhteiskunnan «ongelmia».
- Esillä on pienoismalleja Säynätsalon kunnantalosta, Muuramen kirkosta ja Suomen paviljongista New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939, jonka aaltoileva puurakenne jäljitteli revontulia, joita Aalto oli nähnyt niin monta kertaa Keski-Suomessa.
- Villa Mairean, joka valmistui elokuussa 1939, suunnittelivat Alvar ja Aino Aalto ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Sitä pidetään yhtenä modernismin merkittävimmistä yksityisasunnoista. Museokäynti kesti häneltä vaivaisen tunnin, vaikka aikaa kannattaa varata kaksi.
ARKKITEHTUURIN YMMÄRTÄMINEN
Jyväskylän Alvar Aalto -museoon ei pidä mennä sattumalta eikä turistipaketin pikavierailun ohjelmanumerona, sillä silloin on tuomittu jäämään ymmärtämättä — ehkä kuin japanilainen Burgosin katedraalin edessä.
Minunlaisteni maallikoiden on ensin imettävä itseensä tätä kaupunkia, käytävä sen rakennuksissa, käveltävä sen kaduilla, kosketettava sen seinien punatiiliä ja otettava vastaan sisätilojen valo lasiseinien läpi, jotta tuntisi tarpeen tulla tähän museoon — ja ymmärtääkseen, että Alvar Aallon suunnitelmien ilmaannuttua mikään ei ole ollut arkkitehtuurissa entisellään.
Aalto2-museo
Aalto2 on tila, jossa kohtaavat Jyväskylän ja Suomen arkkitehtuuri, muotoilu ja kulttuuriperintö, ja se täyttää Alvar Aallon toiveen luoda paikka, joka kokoaisi yhteen eri taiteen muotoja.
Rakennus sisältää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa tilaa: Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon.
Alvar Aalto -museon pysyvä näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua Alvar Aallon työhön ja elämään. Se johdattaa arkkitehdin työ- ja suunnitteluprosessiin, olipa kyseessä yksittäinen rakennus, kaupunkikeskusta, huonekalu tai kaavasuunnitelma.
Näyttelyn punaisena lankana on museon verkkosivujen mukaan Aallon optimistinen ajatus siitä, että arkkitehtuuri ja hyvä muotoilu kykenevät ratkaisemaan ihmisen olemassaolon ja yhteiskunnan haasteita — tai «ongelmia», kuten Aalto niitä kutsui.
Näyttelyssä on arkkitehdin piirustuksia, pienoismalleja, huonekaluja ja muotoiluesineitä, joiden avulla voi ymmärtää Aallon merkitystä suomalaiselle muotoilulle ja hänen vaikutustaan kansainväliseen arkkitehtuuriin 1940-luvulta lähtien.
Tila on avara, ja se vie kierrokselle arkkitehdin elämään: perheeseen, lapsuuteen ja koulutukseen.
Avoimissa, valkotaustaisissa saleissa yhdistyvät hänen puiset ja metalliset jakkara- ja tuolisuunnitelmansa, leikkaukset hänen tunnetuimmista rakennuksistaan, kuten Finlandia-talosta, sekä pienoismallit muista hänen työssään tärkeistä kohteista, kuten Säynätsalon kunnantalosta, Muuramen kirkosta tai Suomen paviljongista New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939, jossa hän aaltoilevalla puurakenteella jäljitteli revontulia, joita oli nähnyt niin monta kertaa Keski-Suomessa.
Erikoiskritiikin innostus tuosta ensimmäisestä suuresta kansainvälisestä työstä ei merkinnyt hänen arkkitehtuurinsa leviämistä ympäri maailmaa — ehkä siksi, että se oli niin intiimiä ja paikallista. Silti hänen rakennuksiaan löytyy Amerikasta: New Yorkista ja Cambridgesta; ja Euroopasta: Reykjavikista, Aalborgista, Bremenistä, Berliinistä, Bazochesista (Ranska), Riolasta (Italia) ja Viipurista (nykyään Venäjää). Suurin osa hänen arkkitehtonisista töistään sijaitsee Suomessa, erityisesti Jyväskylän seudulla, jonka hän tunsi niin hyvin.
Aalto suunnitteli suuren määrän huviloita, monia ystävilleen, kuten maineikkaan Villa Mairean Lounais-Suomeen.
Alvar Aalto ja hänen vaimonsa Aino suunnittelivat Villa Mairean asunnoksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Rakennus valmistui elokuussa 1939 Noormarkun vanhan rautaruukin alueelle.
Harry Gullichsen oli tuolloin A. Ahlström Oy:n toimitusjohtaja. Maire Gullichsen oli taiteen mesenaatti ja keräilijä, ja hänen ulkomaisen taiteen kokoelmansa on esillä Villa Maireassa. Rakennus on yksi modernismin ajan merkittävimmistä yksityisasunnoista, ja sitä pidetään yhtenä Aallon parhaista töistä.
Käyntini Aalto2:ssa kesti vaivaisen tunnin, ja ehdin käydä lyhyesti Keski-Suomen museon karttasalissa — mutta ehkä tarvitset kaksi tuntia oppiaksesi riittävästi tästä poikkeuksellisesta arkkitehtonisten ratkaisujen luojasta, joka paransi ihmisten elämää, kuten hän itse mielellään sanoi.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Näyttelyn suunnittelusta vastaa arkkitehti Asmo Jaaksi (JKMM Arkkitehdit) ja graafisesta suunnittelusta Tiina Ekosaari. Näyttelyä ovat tukeneet Alva, Artek ja Saastamoisen säätiö.
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com