Tiivistelmä
- Jyväskylä perustettiin maaliskuussa 1837, ja siinä oli vain 22 asukasta, jotka asettuivat Kauppakadun ympärille. Nykyään asukkaita on 150 000 ja historiaa vasta 189 vuotta: vertailukohtana Salamancalla, samankokoisella sisämaan yliopistokaupungilla, on 2 700 vuotta.
- Toivolan vanha piha säilyttää noiden alkuaikojen talot: Kuparisepäntalo (1842), Puusepäntalo (1844), Sparvinitalo (1861), Toivolantalo (1890) ja ulkorakennus (1896). Nykyään pihalla on kahvila, ravintola, kauppoja ja kolme museota.
- Vuonna 1926 seurakunta pyysi vanhan pappilan piirustuksia Alvar Aallolta, mutta kirkkovaltuusto päätyi lopulta Kauno S. Kallion suunnitelmiin. Se on yksi Suomen ensimmäisistä kaupunkipappiloista, ja sen esikuvana ovat hansakaupunkien kivitalot.
- Vuonna 1991 valmistunut Ylistönsilta on 208 metriä pitkä, ja sen kaksi pylonia kohoavat 26 metriin. Se yhdistää Mattilanniemen Ylistönrinteen kampukseen.
TOIVOLAN VANHA PIHA
ja muita historiallisia rakennuksia
Torstait ovat iloisia päiviä: silloin alkaa minun viikonloppuni.
Minulla on suomen tunteja maanantaista torstaihin kolme tuntia päivässä, ja vaikka kahdeksalta illalla ulos pääseminen ei anna enää paljon aikaa, tunnelma on se, että tänään voin alkaa tehdä asioita rauhallisemmin.
Lisäksi lähden huomenna maaseuturetkelle tutustumaan toiseen järveen.
Tänä aamuna jatkoin koulutehtäviäni, valmistelin viikoittaista seuranta-PowerPointia Madridin koulullani ja työstin tätä blogia.
Siihen meni useita tunteja, ja päädyin lähtemään hieman puoli kahden jälkeen iltapäivällä juoksemaan Korkeakoskenlahden suuntaan Mattilanniemen uimarannan kautta.
Mattilanniemen uimaranta
Tämä on mahdollisesti yksi parhaista uimarannoista Jyväsjärvellä: kaukana Tourujoen suulta ja sen päästöistä, noin 20 metriä hiekkaa, pukukopit, kuntoilualue, ei suihkuja ja kaunis ympäristö.
Linkkejä
Korkeakoskenlahti
Vesi ei ollut uimakelpoista, ei lämpötilan eikä ilmeisen vedenlaadun puolesta. Paikalla ei myöskään ollut ketään vesillä, joten sovelsin espanjalaista sananlaskua ”maassa maan tavalla” enkä mennyt veteen.
Koska on 23. huhtikuuta ja Espanjassa vietetään kirjan ja Cervantesin päivää, tässä sydämellinen kunnianosoitus katkelmalla Don Quijotesta — se on suurenmoinen ja tosi molemmilta osin:
«Sancho katseli kaikkea eikä pahoitellut mitään, vaan täyttääkseen hyvin tuntemansa sananlaskun ”maassa maan tavalla” pyysi Ricotelta leiliä ja tähtäsi siihen kuten muutkin, eikä yhtään vähemmällä nautinnolla.
Neljä kertaa leilit antoivat myöten kohotettaviksi, mutta viidettä kertaa ei tullut, sillä ne olivat jo kuivemmat kuin esparto — mikä lakastutti sen ilon, jota siihen asti oli osoitettu. Aina välillä joku liitti oikean kätensä Sanchon käteen ja sanoi:
— Espanjalainen ja saksalainen, kaikki yhtä: hyvä toveri.
Ja Sancho vastasi:
— Hyvä toveri, jumaliste!»
Linkki
Sancho Panza puhuu, katkelma Don Quijoten toisesta osasta
Korkeakoskenlahti ei sytyttänyt kulttuurista kansallistunnettani eikä koti-ikävääni, mutta kylläkin haluni etsiä uusia lajeja — tai edes joitakin — kun ottaa huomioon, miten lajiköyhiä nämä kaupungin järvialueet vielä varhaisena keväänä ovat.
Vehnänkorjuun tyyliin niitetyt ruovikot eivät auta suotuisien elinympäristöjen syntymistä. Ehkä siisteyden, järjestyksen, paikallisen esteettisen tajun sekä hyttys- ja järvitorjunnan tavoittelu on perusteltua.
Mutta tämä pieni lahti, jossa on muutama metri liejua ja kaislaa, matalaa vettä ja puustoa rannassa, on parempi paikka kuin monet muut tämän järven kohdat kiinnostavien lajien havaitsemiseen.
Tuttuun sinisorsapariin liittyi heti västäräkki ja sitten varis penkomassa matalaa vettä. Peippojen laulu havahdutti minut, kunnes näin yhden, ja sitten talitiaisen ja sinitiaisen. Paluumatkalla, Ylistönsillan — Jyväskylän kauneimman sillan — takana, olivat ikuiset naurulokit ja kalalokit. Ja Mattilanniemen hotellin ohitettuani yksinäinen silkkiuikku ja kesykyyhky.
Hieman hotellin jälkeen kokonainen puu täynnä räkättirastaita kuin joulupalloja kertoi, miten kaikkialla tämä lintu kaupungissa on. Täydennykseksi vielä naakka, jollainen on aina kaikkialla.
Opastaulujen mukaan alueella voi nähdä mustapääkertun (Sylvia atricapilla), pikkutikan (Dryobates minor) ja sirittäjän (Phylloscopus sibilatrix). Kaksi viimeistä voisivat olla minulle uusia lajeja, jos onni suo, näiden kahden jäljellä olevan viikon aikana.
Ylistönsilta
Ylistönsilta on Jyväsjärven ylittävä kävely- ja pyöräsilta. Se yhdistää Mattilanniemen ja Ylistönrinteen, jossa on yliopiston toinen kampus.
Vuonna 1991 valmistunut silta on 208 metriä pitkä, ja sen kaksi pylonia ovat 26 metriä korkeita. Sitä käyttävät kampuksella opiskelevat sekä Kuokkalan rannoilla asuvat pyöräilijät, jalankulkijat ja urheilijat päästäkseen Mattilanpellon alueelle ja muille yliopiston kampuksille.
Vanha Ortopedia
Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmassa sijaitseva rakennus tunnetaan historiallisena asuinkokonaisuutena Asunto Oy Jyväskylä Vanha Ortopedia.
Hannikaisenkadun puoleinen osa valmistui vuonna 1888, ja sen suunnitteli Josef Stenbäck. Vaasankadun rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1901, kun tulipalossa tuhoutunut Jyväskylän yleinen sairaala rakennettiin uudelleen.
Vuonna 2018 rakennus peruskorjattiin korkealuokkaisiksi asunnoiksi.
Kahvila Valkoinen puu
Kahviloita ei Jyväskylässä ole paljon: kaupunki on tottunut siihen, että monissa ruokakaupoissa on itsepalvelukahviautomaatti eurosta alkaen. Kahvi on täällä pikemminkin tarve kuin nautinto.
Historiallisen Café Nikolain lisäksi en tuntenut toista paikkaa, jossa voisi nauttia herkullisesta höyryävästä keramiikkakupillisesta, katsella seiniä ja antaa kodikkaan tunnelman ympäröidä ajattelematta mitään muuta.
Valkoinen puu täyttää nämä vaatimukset. Se sijaitsee Jyväskylän kiinnostavimpien, innostavimpien ja kauneimpien rakennusten keskellä, ja myös tämä kahvila toimii itsepalveluperiaatteella: syötävää voi tilata sisääntulotiskiltä. Vitriinissä on voileipiä, wrappeja ja leivoksia sekä kahvia, jonka kaataa itse salin puolella — tälläkin kertaa tosin pahvimukiin.
Siellä on pieniä ikkunoita, joista näiden leveysasteiden vino valo tulee sisään hyvin pehmeästi ja iloisesti. Tila on avoin, ja vasemmalla tiiliseinän vierellä on muutama pöytä; jos haluaa enemmän rauhaa ja hämärää, voi siirtyä sisempään, sähkövalolla valaistuun tilaan.
Muttaaa — kahvi maksaa täällä 3,50 euroa. Sen voi siis nauttia rauhassa loppuun asti.
Toivolan vanha piha
Ja nyt artikkelin pääruokaan: se yllättävä Jyväskylän kolkka, jota et osannut odottaa.
Jos olet tottunut Porvooseen, Raumaan, Ouluun, Turkuun tai Helsinkiin, olet jo löytänyt ne ihastuttavat kaupunkimaisemat, jotka tekevät Suomen rannikkokaupungeista niin erityisiä ja jotka muistuttavat suuresti Ruotsia. Eikä ihme: 700 vuoden ajan, 1800-luvun alkuun asti, tämä oli Ruotsia — tai pikemminkin ”Ruotsin itäinen osa”.
Jyväskylä on hyvin nuori, sillä se perustettiin maaliskuussa 1837 ja siinä oli vain 22 asukasta. He asettuivat Kauppakadun ympärille, mikä antaa käsityksen tuskin 189-vuotiaan kaupungin kehityksestä.
Vertailun vuoksi: Salamanca Espanjassa, toinen sisämaan yliopistokaupunki Jyväskylän tapaan, on 2 700 vuotta vanha, ja siellä oli tuohon aikaan paljon enemmän asukkaita.
Se, että tämä kaupunki on säilyttänyt 1800-luvun puolivälin rakennuksia, tarkoittaa, että käymme kaupungin juurilla — niissä asunnoissa, joista alettiin rakentaa kaikkea sitä, mitä nyt näemme: modernia, dynaamista ja kukoistavaa 150 000 asukkaan suomalaista kaupunkia, Salamancan kokoista.
Astut samoille laudoille ja haistat saman puun tuoksun kuin silloisen karun Suomen sisämaan uudisraivaajat. Kun Yhdysvallat valloitti länttään, suomalaiset tekivät omaa valloitustaan samaan aikaan — rauhanomaisesti.
Toivolan vanhalla pihalla on kahvila, ravintola, kioski ja useita kauppoja. Siellä säilytetään ja luodaan uudelleen sitä, millainen ensimmäinen kaupunkiydin saattoi olla, vaikka jotkin talot olisivat varmasti olleet paljon hajallaan.
Lisäksi siellä on kolme museota, joista yksi sijaitsee Kuparisepäntalossa, pihan vanhimmassa säilyneessä rakennuksessa.
Epäilemättä koko kaupungin paras arkkitehtoninen elämys.
Esimerkkinä joidenkin Toivolan vanhan pihan rakennusten ikä:
Kuparisepäntalo, 1842
Puusepäntalo, 1844
Sparvinitalo, 1861
Toivolantalo, 1890
Ulkorakennus, 1896
Vanha pappila
Vuonna 1926 Jyväskylän seurakunta osti pappilan tontin opettaja Hilda Festéniltä. Aluksi seurakunta pyysi piirustuksia Alvar Aallolta, joka oli juuri perustanut arkkitehtitoimiston Jyväskylään. Piirustukset tutkittuaan Jyväskylän kirkkovaltuusto kuitenkin päätti pyytää suunnitelmat Kauno S. Kalliolta, ja ne hyväksyttiin. Kallion suunnittelema pappila on yksi Suomen ensimmäisistä kaupunkipappiloista.
Tyyliltään rakennus saa vaikutteita Tanskan ja Keski-Euroopan vanhojen hansakaupunkien kivitaloista. Julkisivujen yksinkertainen ja symmetrinen sommittelu on klassistinen. Julkisivut on verhottu puhtaaksimuuratulla tiilellä, sokkelit hakatulla luonnonkivellä, ja harjakatto on tiilikatteinen.
Lisätietoja vanhasta pappilasta
Kunnallistalo
Jyväskylän kaupungintalo (Kunnallistalo) sijaitsee Vapaudenkadulla, vastapäätä Kirkkopuistoa. Tämän uusrenessanssityylisen rakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius, ja se rakennettiin vuosina 1896-1899. Se on yksi Jyväskylän ensimmäisistä kivirakennuksista. Rakennuksessa toimivat kaupungin hallinto, valtuusto ja kaupunginjohtajan virasto.
Kaupunginkirkko.
Jyväskylän pääkirkko
Uusromaanista ja uusgoottilaista tyyliä edustavan kirkon suunnitteli arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist, ja rakennustyötä johti ruotsalaissyntyinen rakennusmestari Anders Johan Janzon. Kirkko valmistui vuonna 1880, ja se oli Keski-Suomen ensimmäinen kivikirkko.
Haalareita Kirkkopuistossa
Vappu on melkein käsillä. Jyväskylän keskustan kaduilla ja aukioilla näkyy näinä päivinä opiskelijaryhmiä omien alojensa värisissä haalareissa.
Kuvassa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja aikuiskasvatuksen opiskelijoita oranssissa haalarissaan.
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com