Tiivistelmä
- Toimittaja Pirjo Hounin «Salattua diplomatiaa» on yksi Suomen kirjallisuussyksyn kiinnostavimmista kirjoista: diplomaatti Tapani Brotheruksen elämä, koottuna lukemattomista haastatteluista hänen, hänen perheensä, kollegojensa ja ystäviensä kanssa.
- Vuonna 1971, nuorena, hänet nimitettiin asiainhoitajaksi Santiago de Chileen avaamaan suurlähetystöä UNCTADin konferenssia silmällä pitäen. Syyskuussa 1973 Allende syöstiin vallasta ja terrori alkoi: Suomen residenssi ei ollut kovin suuri, mutta sinne tuli kymmeniä vainottuja aidan yli kiipeämällä.
- Aviopari joutui keksimään keinot hankkia kaikille vaatteita ja ruokaa, ja rouva ajoi useita kertoja autolla Mendozaan hakemaan lihaa. Loputtomien neuvottelujen jälkeen Brotherus ja hänen DDR-kollegansa auttoivat maasta pois 2 500 hengenvaarassa ollutta ihmistä: siitä kertoo «Näkymättömät sankarit» -sarja.
- Vuonna 1987 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Teheraniin, keskelle Irakin sotaa. «Se oli kovin paikka»: islamilaisen hallinnon rajoitukset ja pommitukset, ja hiihto pohjoisen vuorilla yhtenä harvoista huvituksista.
- Sitten Etelä-Afrikka Mandelan johdolla, missä kurjuus ja optimismi elivät rinnakkain, ja Kreikka ennen eläkkeelle jäämistä. Jukka Valtasaari, ulkoministeriön entinen valtiosihteeri, sanoo: «Suomessa ei ole toista diplomaattia, joka olisi kokenut yhtä kovat olot kolmessa asemapaikassaan.» Kirja-arvion kirjoitti Matti Brotherus.
Matti Brotherus
Kirja, joka on herättänyt paljon kiinnostusta Suomen kirjallisessa syksyssä, on toimittaja Pirjo Hounin Salattua diplomatiaa. Se kertoo suomalaisen, nykyään jo eläkkeellä olevan diplomaatin Tapani Brotheruksen tarinan, ja se perustuu lukemattomiin haastatteluihin: hänen itsensä, hänen perheenjäsentensä, kollegoidensa ja ystäviensä.
Nuori diplomaatti Brotherus nimitettiin vuonna 1971 asiainhoitajaksi Santiago de Chileen tehtävänään avata suurlähetystö vuoden 1972 UNCTAD-konferenssia silmällä pitäen. Presidentinvaalit voittaneen presidentti Allenden johtaman vasemmistohallituksen aikana Chile oli esimerkki monille kolmannen maailman maille ja vaara yhdysvaltalaisten monikansallisten yritysten eduille. Syyskuussa 1973 Allende syöstiin vallasta ja alkoivat terrori ja sorto. Chilen kansanrintaman jäsenten oli paettava ja haettava turvapaikkaa esimerkiksi ulkomaiden lähetystöistä. Suomen residenssi ei ollut kovin suuri, mutta silti sinne tuli aitojen yli kiipeäminen kymmeniä vainottuja, jotka löysivät sieltä turvapaikan. Brotheruksen pariskunnan piti keksiä keinot löytää vaatteita ja ruokaa kaikille vieraille, ja useaan otteeseen rouvan piti ajaa autolla Mendozaan hakemaan lihaa ja muita tuotteita. Lopulta pakolaiset siirrettiin Saksan demokraattisen tasavallan kouluun, jossa oli paljon enemmän tilaa. Loputtomien neuvottelujen jälkeen Brotherus ja hänen DDR-kollegansa auttoivat 2 500 hengenvaarassa ollutta ihmistä pois maasta.
Näistä tapahtumista kertoo televisiosarja «Näkymättömät sankarit», chileläis-suomalainen yhteistuotanto, joka on saanut suuren kansainvälisen menestyksen.
Vuonna 1987 Brotherus nimitettiin suurlähettilääksi Teheraniin, keskelle Irakin-sotaa. «Se oli kovin paikka», diplomaatti kertoo. Islamilaisen hallinnon asettamat rajoitukset sekä pommitukset uhkasivat fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Hiihtäminen Teheranin pohjoispuolisilla vuorilla oli yksi harvoista huvituksista.
1900-luvun lopulla Brotherus nimitettiin suurlähettilääksi Etelä-Afrikkaan. Siellä oltiin todistamassa uutta aikakautta, katkosta menneisyyteen, oikeudenmukaista ja demokraattista yhteiskuntaa presidentti Nelson Mandela johdossaan. Ongelmat olivat valtavia, paljon kurjuutta ja köyhyyttä, mutta johtajan persoona synnytti optimismia ja uskoa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Maa on ihmeellinen ja rikas kaikenlaisista luonnonvaroista, mutta siihen asti vain harvat pystyivät niistä nauttimaan.
Ennen eläkkeelle jäämistään Brotherus työskenteli suurlähettiläänä Kreikassa, demokratian kotimaassa.
Kirja kertoo hyvin yksityiskohtaisesti nämä ja monet muut vaiheet. Yksi haastatelluista, ulkoministeriön entinen valtiosihteeri Jukka Valtasaari, sanoo: «Suomessa ei ole toista diplomaattia, joka olisi kokenut yhtä kovat olot kolmessa asemapaikassaan: juntan Chilessä, sodan Iranissa ja Etelä-Afrikan välirikon menneisyytensä kanssa.»
Revista Fennia kiittää kustantamo Siltalaa kirjan kansikuvasta.