Maela Viirsoo, yksi tarina
«Synnyin Virossa silloin, kun Viro oli Viro», sanoo Maela, kemian tohtori, joka lähti maasta toisen maailmansodan aikana vanhempiensa kanssa. Viroon…
Viron satavuotisjuhla
Viron satavuotisjuhlan kunniaksi Fennia kysyi Argentiinassa asuvilta virolaisten jälkeläisiltä, mikä antaa heille identiteetin ja miten he kokevat juurensa.
Sankarin tie
Sankarin tie Suomen kielen sanojen alkuperää ja niihin liittyvää mytologiaa käsittelevässä sarjassa on vuorossa lehtemme tämänkertaiseen teemaan hyvin sopiva sana…
Hugo Sandin haastattelu, Suomen kunniakonsuli Misionesissa, Argentiinassa
Hugo Sand, kunniakonsuli Misionesissa, kertoo mitä tehtävä pitää sisällään ja käy läpi Picada Finlandesan historian vuodesta 1906.
Suomen kunniakonsulaatti Uruguayssa
Tarja Laaksonen Montevideon kunniakonsulaatista kertoo, mikä yhdistää Uruguayta ja Suomea kaupallisesti ja miksi yhteisö pienenee.
Miten selvitä Suomessa
Vuoden 1973 chileläispakolaisista Latinalaisen Amerikan kulttuurikeskukseen: miten Helsingin latinosiirtolaiset loivat itselleen omat kanavansa.
Paluu mistä olimme
Enrique Tessieri muistelee 1970-luvun Buenos Airesia, Floresin kaupunginosaa ja setänsä lausetta: «aika on siirtolaisen pahin vihollinen».
Rahtilaivalla talvisesta Kotkan satamasta helteiseen Buenos Airesiin
Päivi Niemelä ylitti Atlantin vuonna 1952 rahtilaiva Pankakoskella äitinsä, viiden sisaruksensa ja isoäidin pianon kanssa. Kahden identiteetin tarina.
Ei tehdä tästä nyt numeroa!
Vastaus Enrique Tessierin supermaahanmuuttaja-kirjoitukseen: puhutaan ratkaisuista eikä ongelmista, sillä sillat on monin paikoin jo rakennettu.
Kiitos elämälle, kaikesta mitä se on antanut
Pääkirjoitus siirtolaisuudesta ja sekoittumisesta: «Mitä iloa on tuntea vain itseni kaltaisia ihmisiä?» – kirjoitettuna monikielisestä argentiinalaislapsuudesta.