Tiivistelmä
- Kunniakonsuli suojelee Suomen ja suomalaisten oikeuksia ja etuja ulkomailla, edistää taloudellisia ja kulttuurisia suhteita ja pitää yhteyttä yhteisöön. Suomella on noin 400 kunniakonsulia maailmassa.
- Hugo Sand otti Obérán konsulaatin hoitaakseen vuonna 1998, kun hänen isänsä – ensimmäinen kunniakonsuli – kuoli.
- Ensimmäinen suomalainen muuttoaalto Misionesiin oli vuonna 1906: noin sata perhettä asettui Bonplandiin, Almafuerteen ja Mártiresiin ja synnytti Picada Finlandesan.
- Hän vieraili Suomessa toukokuussa 2013 hallituksen kutsumana yhdessä Latinalaisen Amerikan kunniakonsulien kanssa; hän aikoo järjestää jälkeläisten matkan itsenäisyyden satavuotisjuhlaan vuonna 2017.
Mitä kunniakonsulin tehtävä pitää sisällään?
Se on olennaisesti Suomen ja suomalaisten oikeuksien ja etujen suojelemista ulkomailla. Maasta tai alueesta riippuen kunniakonsulin tehtävät voivat vaihdella. Taloudellisten, kaupallisten ja kulttuuristen suhteiden edistäminen ja yhteydenpito suomalaisyhteisöön tietoa levittämällä ja Suomea kohtaan tunnettua kiinnostusta ruokkimalla kuuluvat toimintaan. Suomella on ulkomailla noin 400 kunniakonsulia; Obérán konsulaatin tapauksessa tehtäviin kuuluu saattaa Suomen suurlähetystön virkamiehiä heidän protokollavierailuillaan Misionesin maakunnan hallintoon, kuulua maakunnan konsulikuntaan, järjestää itsenäisyyspäivän tilaisuus 6. joulukuuta ja joulumessu, saattaa Suomen luterilaisen kirkon pastoreita heidän vierailuillaan alueen suomalaisperheiden luona, avustaa Suomen kirkon sosiaaliavun jakamisessa jälkeläisille ja osallistua valtakunnalliseen siirtolaisjuhlaan ja isänmaallisiin tilaisuuksiin muun toiminnan ohella.
Miten teistä tuli Suomen konsuli?
Kun isäni, joka oli ensimmäinen kunniakonsuli, kuoli, otin konsulitoimiston hoitaakseni vuonna 1998 suurlähetystön pyynnöstä.
Onko suomalaisyhteisö merkittävä maakunnassanne?
1900-luvun alussa Misiones otti vastaan lukuisia muuttovirtoja Keski- ja Pohjois-Euroopasta. Ensimmäinen suomalainen muutto Misionesiin tapahtui vuonna 1906, ja mukana oli noin sata perhettä, jotka asettuivat Bonplandin, Almafuerten ja Mártiresin kyliin ja synnyttivät Picada Finlandesan (picada = kapea polku sademetsässä, jota pitkin kuljettiin). Talouskriisien ja tuotteiden alhaisten hintojen vuoksi nuoret muuttivat etsimään parempaa kohtaloa muualle maakuntaan tai maan pääkaupunkiin. Nykyään meillä on lukuisia suomalaisten jälkeläisiä, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, joista monet kuuluvat Obérán pohjoismaiseen yhteisöön; siellä he toimivat aktiivisesti norjalaisten, ruotsalaisten, irlantilaisten ja tanskalaisten jälkeläisten kanssa valtakunnallisessa siirtolaisjuhlassa, joka järjestetään joka vuosi syyskuussa. Yhteisön perinnetalossa voi maistaa Pohjoismaiden ruokia ja juomia ja katsoa Nordiskan-balettiryhmän tulkitsemia tansseja tyypillisissä suomalaisissa asuissa.
Onko maakunnassanne suomalaisia yrityksiä tai suunnitteilla olevia suomalaisia investointeja?
En tiedä, onko olemassa hankkeita, joissa suomalaiset yritykset tekisivät investointeja maakuntaan.
Millaista on kauppavaihto Suomen kanssa, jos sitä on?
Kauppavaihto on hyvin vähäistä, rajoittuen metsäalaan liittyvien työkalujen ja koneiden ostoon.
Onko kulttuuri- tai akateemista toimintaa, joka yhdistäisi maita?
Paikallisesti UNAM:n taiteiden tiedekunnalla on kiinnostusta toteuttaa kulttuuritoimintaa.
Viime aikoina tiedotusvälineissä on puhuttu paljon Suomen koulutuksen huippuosaamisesta. Näettekö mahdollisuutta vaihtaa kokemuksia tästä aiheesta maakuntanne kanssa?
Uskon, että kokemusten vaihto Suomen kanssa on maakunnan koulutukselle elintärkeää, kun otetaan huomioon opetusohjelmien huippulaatu.
Tiedämme, että Suomessa tehdään paljon työtä alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten, kulttuuri-identiteetin ja kielen kotouttamiseksi ja kunnioittamiseksi. Voisiko tuo kokemus kiinnostaa alueellanne?
Kokemusten tunteminen alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten, kulttuuri-identiteetin ja kielen kotouttamisesta ja kunnioittamisesta voi kiinnostaa alueellamme suuresti, sillä pidän elintärkeänä guaraní-kansan – alueemme alkuperäiskansan – taiteellisten ilmaisumuotojen tutkimista ja sen osuutta misioneslaisen sivilisaation rakentamisessa, koska guaraní-kansan taitoa, herkkyyttä ja luovuutta on yleensä vähätelty; se ilmenee arkkitehtuurissa, veistotaiteessa, maalauksessa, musiikissa, runoudessa, tanssissa, keramiikassa, korintekemisessä ja tekstiilitaiteessa.
Mitä maakuntanne voi tarjota Suomelle sekä kaupallisesti että matkailun ja kulttuurin kannalta?
Misiones voi tarjota Suomelle merkittävää metsäteollisuutta, teetä, yerba matea ja tupakkaa. Matkailun näkökulmasta Iguazún putoukset, Mocoján kosket, sukupuuton partaalla oleva Paraná-sademetsä ja San Ignacion rauniot – kaikki mainittu on mielestäni tärkeintä matkailun kannalta.
Mikä on paras aika vierailla siellä?
Misionesissa voi vierailla ympäri vuoden, sillä subtrooppinen ilmasto sallii sen ja lukuisat lento- ja maayhteydet ovat hyvässä kunnossa.
Oletteko käynyt Suomessa? Jos olette, millainen vaikutelma teille jäi maasta?
Kyllä, kävin Suomessa toukokuussa 2013 Suomen hallituksen kutsumana yhdessä muiden Latinalaisen Amerikan espanjankielisten maiden kunniakonsulien kanssa. Vaikutelmani on avoin yhteiskunta, jossa korruptiolla ei ole sijaa ja jossa koulutus ja oikeuslaitos ovat perustavia pilareita.
Haluaisitteko lisätä vielä jotain?
Suomalaisten jälkeläisenä oleminen ja heidän edustamisensa on minulle ylpeydenaihe, varsinkin kun tunnen suomalaisten elämänlaadun sekä moraaliset ja eettiset arvot. Aiomme suomalaisten jälkeläisten kanssa järjestää matkan tutustuaksemme Suomeen vuonna 2017, itsenäisyyden satavuotisjuhlana; se on unelma, jonka olen varma että toteutamme.
Revista Fennia kiittää Hugo Sandia, Suomen kunniakonsulia Misionesissa, Argentiinassa, annetusta haastattelusta.