Tiivistelmä
- Hän on toiminut Suomen Montevideon-kunniakonsulaatin hallinnollisena avustajana helmikuusta 2008 ja edustaa lisäksi Suomen Madridin-instituuttia Uruguayssa.
- Suomalaisyhteisö oli noin 200 henkeä ja pieneni kuukausittain Montes del Platan hankkeen päättyessä; se on Colonian sellutehdas, jonka omistavat chileläinen Arauco ja ruotsalais-suomalainen Stora Enso.
- Uruguayn vienti Suomeen keskittyy vain kuuteen tuotteeseen, kärjessä eläinrasvat (67 %), naudanliha ja maatalouskoneet.
- Uruguay oli yksi ensimmäisistä maista, jotka tunnustivat Suomen, vuonna 1919, ja kahdenväliset suhteet ovat vuodelta 1935.
1. Mikä on toimenkuvasi Montevideossa ja mistä lähtien olet hoitanut sitä?
– Olen Suomen Montevideon-kunniakonsulin, herra Andrew Cooperin, avustaja, konsulaatin hallinnollinen avustaja helmikuusta 2008, ja viime vuodesta edustan Uruguayssa Suomen Madridin-instituuttia.
– Toimeni on hyvin monipuolinen. Siihen kuuluu muun muassa Uruguayn suomalaisyhteisön rekisterin ylläpito ja yhteydenpito: pidän heidät ajan tasalla siitä, mitä Uruguayssa tapahtuu uruguaylaisten perinteiden, kulttuurin ja eri tapahtumien tai Suomen suhteen, ja tarvittaessa annan konsulipalveluja. Minulle kuuluu ylläpitää ja helpottaa yhteyksiä eri kulttuuri- ja yritystoimijoihin sekä joihinkin uruguaylaisiin ja suomalaisiin viranomaisiin.
Auttaa uruguaylaisia saamaan vastauksia moniin Suomea koskeviin kysymyksiin ja päinvastoin. Levittää maatietoa Uruguayssa eri tasoilla, osallistua Suomen suurlähetystön, Team Finlandin ja Madridin-instituutin täällä järjestämiin tapahtumiin. Lisäksi meillä on hyvin sujuvaa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden konsulaattien kanssa Uruguayssa sekä Uruguayn ja Pohjoismaiden kauppakamarin kanssa – vähän kaikkea.
Minulla on hyvin mukava ja monipuolinen työ.
2. Kuinka monta suomalaista Uruguayssa on tällä hetkellä ja mitä he pääasiassa tekevät?
– Tällä hetkellä suomalaisten määrä Uruguayssa vähenee kuukausi kuukaudelta, koska Montes del Platan hanke on päättynyt. Colonian sellutehdas Montes del Plata on chileläisen Arauco-yhtiön ja ruotsalais-suomalaisen Stora Enson yhteistyö. Useimmilla on side sellutehtaisiin, metsäsektoriin tai akateemiseen maailmaan.
– Tänään meitä on noin 200, ensi kuussa vähemmän.
3. Millainen on Uruguayn ja Suomen taloudellinen suhde? (Tarkoitan kauppavaihtoa: mitä tuotteita Uruguay myy Suomeen ja mitä tämä maa myy Uruguaylle.)
– Uruguay XXI:n mukaan Uruguayn vienti Suomeen on viime vuosina keskittynyt vain 6 tuotteeseen. Tärkeimpiä ovat eläinrasvat 67 prosentin osuudella, sitten naudanliha sekä maatalouden koneet ja laitteet. Uruguayn tuonnissa Suomesta samalla tarkastelujaksolla tärkein tuontituote oli maatalouden koneet ja laitteet, paperi ja pahvi, traktorit ja puhelimet.
4. Onko teillä merkittävää kulttuurivaihtoa? Mistä se koostuu?
– Kyllä. Kulttuurivaihto on kasvanut vuosi vuodelta ja käsittää nyt elokuvan, kirjallisuuden, audiovisuaalisen taiteen, valokuvan, muotoilun ja musiikin. Tänä vuonna meillä on ollut kaksi hyvin merkittävää audiovisuaalisen taiteen ja valokuvan näyttelyä Suomen Madridin-instituutin kautta. Yleisesti kaikkea maahan liittyvää kohtaan on paljon kiinnostusta; maakuva on äärimmäisen myönteinen. Uruguaysta on viety Suomeen musiikin ja muotoilun näyttelyitä.
5. Millaisista tapahtumista Uruguayssa asuvat suomalaiset pitävät?
– Kaikenlaisista tapahtumista, jotka liittyvät kulttuuriin ja paikallisiin perinteisiin, mutta he tykkäävät myös osallistua tapahtumiin, jotka levittävät suomalaista kulttuuria. Erityisesti Montevideossa on hyvin kaunis ja laaja kulttuuritarjonta.
6. Ovatko he löytäneet tyypilliset musiikkilajit, muun muassa murgan? Entä ruoista, mitkä perinneruoat ovat suosituimpia?
– Murgat eivät niinkään. Murgat vaativat melko pitkälle edennyttä espanjan taitoa, mutta tango, rock ja candombe ovat herättäneet uteliaisuutta. Suosituimmat ruoat ovat edelleen liha yleensä, mutta viime vuosina Montevideon ruokatarjonta houkuttelee hyvin kiinnostavilla ja maukkailla kala- ja kasvisruoilla.
7. Onko maiden yliopistojen välillä vaihtoa? Millä aloilla?
– Kyllä. Tasavallan yliopisto UDELAR ja sen insinööritieteiden tiedekunta olivat jossain määrin edelläkävijöitä. On sopimus sellun tuotantoteknologian maisteriohjelmasta, joka on päättymässä, mutta on suunnitelmia jatkaa yhteistyötä muilla tasoilla. Arkkitehtuurin tiedekunta ja siellä toimiva muotoilukoulu ovat allekirjoittamassa yhteistyösopimusta Aalto-yliopiston kanssa; se voi olla jo allekirjoitettu… On myös opiskelijavaihtosopimuksia UDELARin ja lisäksi yksityisten yliopistojen ja useiden suomalaisten yliopistojen välillä. Aiheina ovat olleet sellu, kemia, matematiikka, yhteiskuntatieteet ja muotoilu.
8. Uruguay on hiljattain avannut suurlähetystön Suomeen. Mitkä ovat sen tavoitteet? Onko siellä ollut aiemmin konsulaattia tai kaupallista toimistoa? Mistä lähtien on ollut jonkinlaisia kahdenvälisiä suhteita?
– En usko, että minun kuuluu vastata Uruguayn Suomen-suurlähetystön tavoitteista… Mutta se on tietenkin äärimmäisen myönteinen asia molemmille maille ja antaa epäilemättä tilaa kehittää yhteistyötä vieläkin paremmin. Suurlähetystön avaamiseen asti Helsingissä toimi kunniakonsulaatti konsuli Lars Nystenin johdolla.
– Uruguay oli yksi ensimmäisistä maista, jotka tunnustivat Suomen; se tapahtui vuonna 1919. Kahdenväliset suhteet vuodesta 1935.
9. Mikä yhteys teillä on Suomen suurlähetystöön Argentiinassa?
– Meillä on hyvin sujuva, käytännössä päivittäinen yhteys suurlähetystöön eri asioissa.
10. Mihin suuntaan Uruguayn ja Suomen kahdenväliset suhteet mielestäsi kehittyvät?
– Uskon, että suhteet jatkavat kasvuaan. Tällä viikolla allekirjoitettiin sopimus VTT:n – Suomen tutkimuskeskuksen –, teollisuusministeriön, itsenäisten laitosten ja järjestöjen välillä; se antaa institutionaalisen kehyksen yhteistyön kehittämiselle useilla molempien maiden kasvun ja kehityksen kannalta tärkeillä alueilla. Ajattelen, että suhteet jatkavat jo otetulla tiellä, eli näen kestävää kasvua.
Revista Fennia kiittää Tarja Laaksosta annetusta haastattelusta.
Yhteystiedot: finlandia.org.ar