Tiivistelmä
- Vappu ei ole Suomessa vain työn juhla: silloin juhlitaan kevään tuloa, kun joet jättävät jäänsä, linnut palaavat ja siniset vuokot kukkivat.
- Yhdeksi päiväksi suomalaiset, jotka ovat tavallisesti vaiteliaita ja rauhallisia, muuttuvat spontaaneiksi ja äänekkäiksi. Juhlat alkavat jo edellisenä iltana, tarun mukaan noitien yönä.
- Ihmiset lähtevät varhain puistoihin, joissa kuorot laulavat keväälle, ja myyjiltä ostetaan ilmapalloja; myyjillä ne ovat vyöhön sidottuina kuin jättimäinen monivärinen kukkakimppu.
- Päivän kaksi erikoisuutta ovat sima, kuohuva juoma joka on sukua viikinkien simalle, ja tippaleivät. Uppopaistetut leivonnaiset tulivat Suomeen vasta 1700-luvun tienoilla. Munkkien resepti Sirkka Tikalta.
Suomalaisen kevään juhlimiseksi Argentiinassa
Vappu, työn päivä, on vapaapäivä lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa se on lisäksi hyvin erityinen päivä. Silloin juhlitaan kevään tuloa.
Kylmä ja pimeä talvi jää taakse. Päivät ovat valoisampia, aurinko jo hieman lämmittää. Joet ja järvet hyvästelevät jääpeitteensä. Linnut, jotka syksyllä lensivät etelään, palaavat. Puissa pilkistävät ensimmäiset vihreät lehdet, ja metsissä viimeisten lumilaikkujen keskellä kukkivat siniset vuokot.
Näyttää siltä, että kevään tulo muuttaa myös ihmiset, ainakin yhdeksi päiväksi. Tavallisesti niin vaiteliaat ja rauhalliset suomalaiset ovat yhtäkkiä spontaaneja, äänekkäitä ja iloisia.
Juhlat alkavat jo edellisenä iltana tansseilla. Se on tarun mukaan noitien yö. Aamulla kaikki lähtevät ulos kevyissä, vaaleissa vaatteissa; raskaat ja lämpimät talvivaatteet jäävät unohduksiin.
Ennen se oli ensimmäinen päivä, jolloin tytöt saivat pukea läpinäkyvät sukat vihattujen pitkien villasukkien sijaan. Varhain heränneiden päämääränä ovat puistot, joissa kuorot laulavat jo aikaisin keväälle. Matkalla moni, sekä isot että pienet, ostaa itselleen ilmapallon. Myyjillä on pallot vyöhön sidottuina pitkillä naruilla. He näyttävät kantavan jättimäistä monivärisistä kukista tehtyä kimppua. Odottaa, että minä hetkenä hyvänsä joku myyjistä lähtee lentoon kimppunsa mukana. Mutta vain muutama pallo karkaa pienimpien käsistä ja katoaa taivaalle.
Juhla jatkuu koko päivän. Ystävät tapaavat, istuvat ulkoilmakahvilassa, juovat simaa ja syövät tippaleipiä, kaksi tämän päivän erikoisuutta, jotka muun vuoden ajan katoavat pöydistä. Sima on virkistävä ja kuohuva juoma kuin siideri. Jo viikingit valmistivat jotain vastaavaa, mutta luultavasti käyneempää ja alkoholipitoisempaa. Siman ruotsinkielinen nimi «mjöd» muistuttaa meitä vanhasta juomasta. Tippaleivät lienevät lähempää aikaa. Vasta vuoden 1700 tienoilla uppopaistetut leivonnaiset ilmestyivät Suomeen, ensin maan länsiosien kaupunkeihin. En tiedä, kenelle ensin tuli mieleen «tiputtaa» taikina öljyyn ja antaa näin kevätleivonnaisillemme niin omaperäinen muoto. Missään muiden maiden keittokirjassa en ole löytänyt mitään vastaavaa.
Jos haluatte maistaa erikoisuuksiamme vapun juhlimiseksi, tässä… reseptit.
Ensi kertaan
Kirsti
Kevätjuoma «sima»
5 litraa vettä
500 g hunajaa
1 lasi olutta
1–2 sitruunaa
teelusikallinen hiivaa
Kiehauta vesi, hunaja, olut ja ohuiksi viipaleiksi leikatut sitruunat. Anna jäähtyä.
Liuota hiiva pieneen määrään kylmää keitettyä vettä ja lisää se jo jäähtyneeseen nesteeseen.
Anna käydä kannellisessa kattilassa seuraavaan päivään viileässä paikassa mutta ei jääkaapissa. Kesällä juoma käy muutamassa tunnissa.
Laita 3–4 rusinaa ja teelusikallinen sokeria jokaiseen puhtaaseen pulloon, joka kestää käymisen paineen. Pullot voivat räjähtää, jos käyminen on hyvin voimakasta. Varo lasipulloja! Limupullot tai korkkipullot sopivat hyvin.
Siivilöi sima liinan läpi, kaada se pulloihin ja korkkaa ne hyvin. Jätä pullot jääkaapin ulkopuolelle, kunnes rusinat nousevat pintaan. Pidä juomaa jääkaapissa 3–4 päivää ennen juomista. Simasta tulee makeampaa, jos 500 gramman hunajan sijaan käyttää 250 g valkoista ja 250 g fariinisokeria.
Linnunpesät «tippaleivät»
40 g sokeria
1 kananmuna
75 ml maitoa
150 g jauhoja
ripaus suolaa
öljyä paistamiseen
tomusokeria
Vatkaa kananmuna sokerin kanssa, lisää maito ja kerma, suola ja jauhot ja vatkaa, kunnes taikinassa ei ole kokkareita. Kuumenna öljy korkeassa mutta halkaisijaltaan pienessä kattilassa. Öljyllä on taipumus nousta, kun taikina menee siihen, joten kattilaa ei saa täyttää öljyllä enempää kuin kolmannekseen.
Leikkaa muovipussin kulmasta 2–3 mm:n aukko. Kaada osa taikinasta pussiin ja yritä tehdä «linnunpesä» öljyyn puristamalla ja liikuttamalla pussia ympyröinä ja kahdeksikkoina kattilan yllä. Paista 1–2 minuuttia kummaltakin puolelta kääntäen ne haarukalla. Anna valua talouspaperin päällä. Toista lopun taikinan kanssa.
Siivilöi tomusokeria «pesien» päälle ennen pöytään tuomista. Vähemmällä jauholla niistä tulee maukkaampia mutta niitä on vaikeampi paistaa. Jos «pesät» eivät onnistu, älä epätoivoile: lisää taikinaan maitoa ja hieman soodavettä ja tee kauniita lettuja, ja siman kanssa syötäväksi valmista hyvin maukkaat «munkit» seuraavan reseptin mukaan, jonka sain Sirkalta.
Uppopaistetut pallot «munkit»
50 g sulatettua voita
1 l maitoa
25 g hiivaa
1 kananmuna
25 g sokeria
ripaus suolaa
öljyä paistamiseen
sokeria
Liuota hiiva maitoon ja lisää sulatettu voi. Vatkaa kananmuna sokerin kanssa. Yhdistä molemmat seokset. Lisää jauhot ja suola vähitellen, kunnes saat pehmeän taikinan. Jatka vaivaamista, kunnes taikina irtoaa astian reunoista. Anna kohota.
Ota taikinasta annoksia ja muotoile sileitä palloja pienen mandariinin kokoisiksi tai maun mukaan. Anna niiden kohota samalla kun öljy kuumenee. Palloja muotoillessa yritä olla käyttämättä jauhoja: ne irtoavat öljyyn ja palavat. Laita pallot varovasti öljyyn, ei liian lähekkäin, sillä ne vielä suurenevat. Paista molemmilta puolilta halutun väriseksi. Anna kuivua talouspaperin päällä ja pyöritä sitten sokerissa.
Ne voi täyttää hillolla valmiina tai palloja muotoillessa. Siinä tapauksessa on oltava hyvin tarkka pallojen sulkemisessa, jottei täyte karkaa kuumaan öljyyn. Munkit sopivat hyvin pakastettaviksi.
Sirkka Tikka