Tiivistelmä
- Haukanniemen esteetön luontopolku on noin kolme metriä leveä ja pinnaltaan tasainen. Sitä pitkin voi kulkea kävellen, pyörällä, pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa. Moottoriajoneuvot on kielletty, ja koirat ja kissat on pidettävä kytkettyinä.
- Haukanniemi on pieni niemi Rautpohjan suon ja Tuomiojärven välissä, kaupunkilaisten perinteinen lintujen tarkkailu- ja kävelykohde.
- Alueella pesivät laulujoutsen, silkkiuikku, härkälintu ja nokikana. Turkisarvonsa vuoksi tuodut supikoira ja minkki syövät naurulokin munia ja ovat nykyään vaarallisia haittalajeja.
- Tuomiojärvessä on kuhaa, haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä, ja niemen kärjessä on avoin kota, jossa voi paistaa makkaraa järven äärellä.
HAUKANNIEMEN ESTEETÖN LUONTOPOLKU
Tämä kaunis luontopolku on esteetön myös liikuntarajoitteisille.
Se on suunniteltu esteettömäksi ja helppokulkuiseksi kenelle tahansa. Polku on noin kolme metriä leveä ja pinnaltaan tasainen.
Reitillä voi liikkua:
- kävellen tai pyörällä
- pyörätuolilla
- rollaattorin kanssa ja
- lastenvaunujen kanssa.
Autot, mopot ja muut moottoriajoneuvot on kielletty koko Haukanniemen alueella. Jos otat mukaan kissan tai koiran, se on pidettävä kytkettynä.
Linkki
Haukanniemen esteetön luontopolku
Viitaniemen Gradia
Gradialla on useita toimipisteitä. Kuvassa Schildtin lukio Viitaniemen kampuksella. Sen rakennusten edustalla näin ensimmäisen räkättirastaani etsimässä matoja nurmikolta.
Sen ohi voi kulkea Wilhelm Schildtin kadulle, jota reunustavat koivut. Katu vie suoraan Haukanniemen polun sisäänkäynnille, ja oikealla näkyy Eerolanlahti, yksi Tuomiojärven lahdista.
Maantiede ja maisema
Haukanniemi on pieni niemi Jyväskylän keskustasta luoteeseen, vasemmalla puolellaan Rautpohjan suo ja oikealla Tuomiojärvi.
Se on kaupunkilaisten perinteinen kohde lintujen tarkkailuun ja kävelyyn rannoilla ja pienillä kumpareilla, joita aikoinaan viljeltiin ja jotka nykyään pidetään avoimina alueina.
Aloitin kävelemällä Rautpohjan kiinnostavia rantoja pitkin. Ne ovat suokasvillisuuden peitossa, ja maa on niin vetinen, että lopulta uppoaa sammaliin ja kastelee jalkansa. Siellä näin laulujoutsenparin.
Koivujen ja kuusten juuret muodostavat monin paikoin maanpinnalle kasvillisen ristikon, joka luo lumotun metsän vaikutelman.
Niemen ensimmäiseltä kärjeltä näkyy laituri, ja toisella on avoin kota, jossa voi paistaa makkaraa järven äärellä.
Polkua jatkaen kuljemme vastarantaa pitkin luotojen alueelle: Hiekkaranta, Mänttysaari, Lehtisaari ja Koivusaari. Näistä toinen on nimensä mukaisesti mäntyjen ja neljäs koivujen peitossa, joskin laskin jälkimmäisessä ainakin neljä mäntyä.
Haukanniemen lajit
Mahdollinen härkälintu (Podiceps grisegena).
Supikoira (Nyctereutes procyonoides) ja minkki (Neogale vison) tuotiin maahan turkisarvonsa vuoksi, ja nykyään ne ovat vaarallisia haittalajeja.
Molemmat syövät naurulokin (Chroicocephalus ridibundus) munia, mikä yhdessä avokaatopaikkojen häviämisen kanssa on johtanut lajin kantojen jyrkkään vähenemiseen.
Alueella pesivät laulujoutsen (Cygnus cygnus), silkkiuikku (Podiceps cristatus), härkälintu (Podiceps grisegena) ja nokikana (Fulica atra).
Näkyvissä voi olla myös pikkutikka (Dryobates minor).
Kalalajit
Puiston opastaulujen mukaan Tuomiojärvestä voi tavata:
kuha (Sander lucioperca), särki (Rutilus rutilus).
Kiiski (Gymnocephalus cernuus), lahna (Abramis brama), pasuri (Blicca bjoerkna) ja kivennuoliainen (Barbatula barbatula).
Petokaloja ovat hauki (Esox lucius), kuha (Sander lucioperca) ja ahven (Perca fluviatilis).
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com