Tiivistelmä
- «Ganivetin enkelit» yhdistää näytöksen kriitikko J. L. M. Moran esikoisnäytelmästä «Niin rakas docka, kärlek ei ole amor» ja Ángel Ganivetin «Suomalaisten kirjeiden» dramatisoinnin. Sen tuovat näyttämölle teatteriryhmä Ilmatar ja Espanjan suurlähetystö Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi.
- Ganivet oli Espanjan konsuliedustuksen uranuurtaja Suomessa, kun maa oli vielä Venäjän vallan alla, ja kirjoitti ensimmäisen kuvauksen tuosta silloin kaukaisesta maasta, jonne Espanja vei suolaa, viiniä ja hedelmiä.
- Vuoteen 1917 hän ei ehtinyt, mutta hän eli itsenäistymisen kypsymisen, kulttuurisen kukoistuksen ja kansallishengen puhkeamisen aikaa ja tallensi näkemänsä arjen kuvia.
- Hän seurusteli mielellään kaikenlaisten naisten kanssa, ja häntä hämmästytti ero aikansa espanjalaisten ja suomalaisten naisten välillä; tai oikeammin andalusialaisten ja helsinkiläisten, sillä Helsingfors oli tuolloin eurooppalaisten kansallisuuksien sekoitus.
- Näytelmä kiertyy kahden todellisen naisen ympärille: Maschan, joka elätti itsensä opettamalla venäjää, englantia ja saksaa ja opetti Ganivetille ruotsia, tuolloin Helsingin valtakieltä, ja Hannan, Önningebyn taiteilijayhteisön maalarin ja kirjailijan, hänen läheisimmän uskottunsa. Ensi-ilta oli 13. elokuuta Puotilan kartanossa, paikassa joka oli olemassa jo Ganivetin aikaan, musiikkina Maria Santavuoren sävellykset.
Vuosipäivät toimivat tekosyynä juhlille, koska ne ovat yhteisen muistin, ystävyyden tai politiikan harjoitusta. Toisinaan ne taas ovat vain verraton tilaisuus tehdä kulttuuria näkyväksi ja pyyhkiä pöly unohtuneiden henkilöiden päältä tai antaa heille kirjallista elämää.
Vähän kaikkea tätä on esitys Ganivetin enkelit, varsin omalaatuinen teos, joka koostuu yhdestä näytöksestä näytelmästä Niin rakas docka, kärlek ei ole amor, kriitikko J. L. M. Moran esikoisteoksesta, ja Ángel Ganivetin Suomalaisten kirjeiden dramatisoinnista. Ganivet oli kirjailijakonsuli, 98-sukupolven edelläkävijätoimittaja ja sen notaari, mitä Suomessa tapahtui vuosina 1896–1898.
Teatteriryhmä Ilmatar ja Espanjan suurlähetystö Suomessa tuovat tämän teoksen näyttämölle Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi ja valitsevat parhaan mahdollisen lähettilään: Ángel Ganivetin, kuuluisan espanjalaisen diplomaatin, Espanjan konsuliedustuksen edelläkävijän Suomessa silloin, kun maa oli vielä Venäjän alainen, ja ensimmäisen kirjallisen maininnan tekijän tuosta tuolloin kaukaisesta maasta, jonne Espanja vei suolaa, viiniä ja hedelmiä.
Ganivet ei ollut enää elossa vuonna 1917, kun Suomi sai itsenäisyytensä, mutta hän eli sen syntyvaiheet, sen kulttuurisen kukoistuksen ilmapiirin ja suomalaisen kansallishengen puhkeamisen, seurusteli sen henkilöiden kanssa ja jätti todistuksen näkemästään arkielämästä.
Ganivet, joka oli suuri ystävä seurustelemaan kaikenlaisten ja -säätyisten naisten kanssa niin läheisesti kuin ystävinäkin, vaikuttui aikansa espanjalaisten ja suomalaisten naisten – tai paremminkin andalusialaisten ja helsinkiläisten – välisistä eroista, sillä Ganivet oli Granadasta ja Helsingfors (silloinen Helsinki) oli eurooppalaisten kansallisuuksien sekoitus, jossa varsinaisesti suomalainen aines tuskin joutui kirjailijan havaintojen kohteeksi.
Ganivetin enkelit on kunnianosoitus Suomelle sen itsenäisyyden satavuotisjuhlassa, raikas ja huoleton näyttämöllepano kahden naisen erilaisesta tavasta rakastaa yhtä miestä – Ángel Ganivetia –, joka on jumissa välimerellisten ihanteidensa ja kansainvälisen kokemuksensa välissä; vastakohta oli suuri tuona vuosisadan lopun aikana.
Marjo Ikonen ja Maria Santavuori ovat ne kaksi näyttelijää, jotka antavat elämän Maschalle (Marie Sophie Djakovsky) ja Hannalle (Johanna Sofia Rönnberg), jotka ovat vastakkain Ángelin rakkaudesta… Ja tähän asti voin lukea…
Kun Ganivet tapasi heidät molemmat Brunnsparkenissa (nykyisin Kaivopuisto, lähetystöjen kaupunginosa), Mascha oli 24-vuotias sivistynyt nuori nainen, joka soitti pianoa ja kirjoitti runoja ja näytelmiä. Hän elätti itsensä antamalla venäjän, englannin ja saksan tunteja, ja hän opetti Ganivetille ruotsia, koska se oli silloin Helsingin valtakieli.
Hanna, maalari ja kirjailija, vain 3 vuotta Ganivetia vanhempi, kuului Önningebyn impressionistien taiteilijayhdyskuntaan ja oli hänen suuri uskottunsa Helsingin-aikana, ja mahdollisesti yksi niistä ihmisistä, jotka arvostivat kirjailijaa eniten hänen tuotteliaan Suomen pääkaupungin -kautensa aikana.
Esitys
Ganivetin enkelit saa ensi-iltansa 13. elokuuta kello 16 Puotilan Kartanossa, paikassa, joka oli olemassa jo silloin, kun Ganivet asui Helsingissä. Ihanteellinen ympäristö nähdä 1800-luvun tunnelmiin sijoittuva teos ja kuulla Maria Santavuoren alkuperäismusiikkia.
Puotilan Kartano
Puotilantie 7, 00910 Helsinki
Metro Puotila