Tiivistelmä
- Tulevaisuusvaliokuntaan kuuluu seitsemäntoista kansanedustajaa, ja se antaa eduskunnalle «tulevaisuusselonteon» jokaisella hallituskaudella.
- Se käsittelee teknologian kehitystä, ympäristöä, uusiutuvia energioita, julkista koulutusta ja demokratian vahvistamista, ja se on eduskunnan elin, joka arvioi teknologiaa ja sen yhteiskunnallisia seurauksia.
- Pääministeri valitsee kunkin selonteon aiheen. Niitä oli tuolloin ollut seitsemän, «Pitkän aikavälin tulevaisuusselonteosta» (1993) «Kestävään hyvinvoinnin kasvuun» (2013).
- Tekstin on kirjoittanut Pedro von Eyken, joka toimi diplomaattina Suomessa 2009–2012, ja se julkaistiin aiemmin Criterio-lehdessä.
Kiitämme Pedro von Eykeniä ja Criterio-lehteä siitä, että he jakoivat tämän jutun kanssamme.
Niiden asioiden joukossa, jotka muistan diplomaattikaudeltani Suomessa vuosina 2009–2012, ovat korkean koulutustason ja juomaveden puhtauden lisäksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, ainoa laatuaan maailmassa. Järvien ja metsien maata voisi kokonsa puolesta verrata Buenos Airesin maakuntaamme. Mutta vuonna 2014 sen bruttokansantuote oli lähes 280 000 miljoonaa dollaria, mikä 5,4 miljoonan asukkaan väestölle merkitsee 50 000 dollaria henkeä kohti. Kansalais-, talous- ja teknologiakehityksensä puolesta Suomi on maailman kärkeä.
Nämä rivit liittyvät tämän numeron pääkirjoitukseen, joka tähtää pitkälle aikavälille ja siihen, että meidän maamme kaltaisen maan – joka on perinteisesti omistautunut lyhyelle – pitäisi rohjeta ajatella tulevaisuutta. Vuonna 2010 keskustelin Helsingissä Paula Tiihosen kanssa; hän on eduskunnan vanhempi virkamies ja mainitun valiokunnan neuvonantaja, ja hän kertoi minulle valaisevia asioita. Valiokunnan seitsemäntoista uutta jäsentä vaihtuvat näinä päivinä, sillä viime huhtikuussa pidettiin eduskuntavaalit. Valiokunnan tehtävä on ajatella Suomen kansan parasta mahdollista tulevaisuutta. Sillä on vastuu antaa eduskunnalle «selonteko maan tulevaisuudesta» jokaisella hallituskaudella, ja se työskentelee aiheiden kuten teknologian kehityksen, ympäristönsuojelun, uusiutuvien energioiden ja julkisen koulutuksen parissa. Se huolehtii myös demokratian vahvistamisesta Suomessa ja maailmassa.
Valiokunta valmistelee sille pyydettyjä eduskunta-asiakirjoja ja antaa lausuntoja muille valiokunnille tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Se tarkastelee tulevan kehityksen tekijöihin ja malleihin liittyviä ongelmia menetelmineen ja toimii eduskunnan elimenä, joka vastaa teknologian kehityksen ja sen yhteiskunnallisten seurausten arvioinnista. Valiokunta laatii omat tulevaisuusraporttinsa, joista sitten keskustellaan täysistunnossa. Se ei yleensä käsittele lakiesityksiä vaan laatii sen sijaan eduskunnan vastauksen hallituksen tulevaisuusselontekoon. Valta päättää omasta esityslistastaan on yksi sen vahvuuden avainpilareista. Se järjestää työjärjestyksensä ja valitsee työtapansa täysin riippumatta ulkoisista vaikutteista. Valiokunta, joka toimii eduskunnan ajatushautomona, valmistelee tulevaisuustutkimuksia, ehdottaa eri vaihtoehtoja, nostaa esiin vaaroja ja rakentaa skenaarioita pitkän aikavälin tutkimusmenetelmin. Sen on luotava oma menestyksensä ja ansaittava arvostus työlleen jokaisella nelivuotisella vaalikaudella. Olennaista on nimittää jokaiselle hankkeelle kansanedustaja, koordinaattori ja puheenjohtaja; viime vaaleihin asti tuo tehtävä oli sosiaalidemokraattisella kansanedustajalla Päivi Lipposella.
Pääministeri valitsee aiheen «hallituksen tulevaisuusselonteolle». Niitä on tähän mennessä ollut seitsemän: Pitkän aikavälin tulevaisuusselonteko (1993), Suomi ja Euroopan tulevaisuus (1996), Vastuun ja luottamuksen Suomi (1997), Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 (2001), Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille (2004), Kohti vähäpäästöistä Suomea (2009) ja Kestävällä kasvulla hyvinvointia (2013).
Tämä esimerkillinen pohjoismaa, jolta voimme oppia paljon, ajattelee tulevaisuutta lakkaamatta ratkomasta arjen ongelmia, ja se tekee sen kansan edustajien välityksellä.