NiiniluotoNiiniluoto

Millaisena näette ihmiskunnan tulevaisuuden tekniikan kehityksen myötä?

Tekniikka on työkalujen valmistamisen ja käytön taitoa. Se on muokannut ihmisten elämää ja ihmistä itseään jo pari miljoonaa vuotta, siis ennen nykyihmisen syntyä. Tämä kehitys on kiihtynyt 1700-luvun teollisen vallankumouksen jälkeen ja näin avannut meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Mutta ihmiset ovat aina olleet huonoja ennakoimaan tekniikan yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten taloudellinen eriarvoisuus, luonnon saastuminen, biodiversiteetin kato ja ilmaston lämpeneminen. Siksi tekniikasta on muodostunut ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymys: kuinka sen lupaamat vapaudet saadaan valjastettua hyvän elämän tavoitteluun ja kuinka vältetään siihen liittyvät vaarat? Taloudellisten etujen lisäksi tekniikan suuntaamisessa olisi otettava huomioon kauneuden, turvallisuuden, ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit. Ratkaisuja voidaan saavuttaa vain eri tieteenalojen yhteistyöllä, ja kokonaiskuvaa rakentavalla tekniikan filosofialla on tässä tärkeä asema.

Onko tuossa panoraamassa paikka humanismille?

Tekniikan filosofia on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla voidaan silloittaa kuilua C. P. Snown kuvaileman ”kahden kulttuurin” – luonnontieteilijöiden ja kirjallisten intellektuellien – välillä. Tämän tehtävän merkitys on entisestään korostunut viime vuosikymmeninä, kun olemme siirtyneet jälkiteollisen globaalin kulttuurin kulutusyhteiskuntaan, jossa kohtalostamme määräävät uudet voimakkaat teknologiat – kuten digitaalinen informaatio, biotekniikka ja tekoäly – ja hiilipäästöjen yhteisvaikutuksena syntyvä ilmaston lämpeneminen. Tekniikan filosofiassa on perinteisesti ollut kaksi päätraditiota. Yhtä linjaa edustavat tekniikkaa ihailevat insinöörit, jotka optimistisesti uskovat, että ihmistä vapauttava teknologia kykenee ratkaisemaan kaikki synnyttämänsä ongelmat. Toisella linjalla ovat pessimistiset humanistit, jotka pelkäävät tekniikan tuhoavan ihmisen, luonnon ja kulttuurin. Molempia ääripäiden näkemyksiä voi pitää epärealistisina ja turhan mustavalkoisina. Edelliset eivät näe tai ota vakavasti tekniikan aiheuttamia haittavaikutuksia. Jälkimmäiset eivät ymmärrä, että ihmisellä on aina ollut käytössään tekniikkaa hyvässä ja pahassa. Tekniikan filosofian tulisi onnistua sijoittumaan kriittisen rakentavasti näiden vastakohtien välimaastoon: me tarvitsemme tekniikan luomia mahdollisuuksia, mutta samalla tekniikkaa tulee vastuullisesti arvioida ihmisen parhaaksi ja suunnata kohti hyvää elämää.

Onko teidän kirjanne ”Tekniikan filosofía” käännetty espanjaksi? 

Kirjaa ei ole käännetty, mutta pari aikaisempaa artikkeliani tekniikasta on ilmestynyt espanjaksi.

Auttaako tekniikan tuomat muutokset ja ratkaisut ihmiskehoa  tulevaisuudessa ja tuovatko ne hyvän elämän?

Lääketieteen teknologia on merkittävällä auttanut sairauksien ehkäisemistä ja parantamista, kuten vaikkapa uudet syöpähoidot ja nopeasti kehitetyt koronarokotukset osoittavat. Ihmiskehon muuntelu geeniteknologian avulla antaa paljon mahdollisuuksia, mutta hyvän elämän toteutumiseksi on varmistettava tällaisen manipulaation toteutuvan eettisesti kestävällä tavalla.

Filosofian koulutuksen merkitys tulevaisuudessa voisiko se tuoda demokratiaa yhteiskuntaan ja tasapainottaa yksilön vallanhalua?

Filosofia tarkastelee järjestelmällisesti käsitteisiin, arvoihin ja asenteisiin liittyviä kysymyksiä. Logiikka, ontologia, tieto-oppi, tieteenfilosofia, etiikka ja yhteiskuntafilosofia nojautuvat vahvaan filosofian traditioon, mutta ovat samalla valmiita käsittelemään ajankohtaisia uusia aiheita, kuten ympäristöfilosofia, tekniikan filosofia ja tekoälyn filosofia. Siksi filosofiaa tulee ylläpitää yliopistoissa itsenäisenä tutkimusalana, mutta sitä tulee tarjota myös kaikille lukioiden oppilaille. Filosofia opettaa kysymisen ja kriittisen ajattelun taitoa, joka on toimivan demokratian edellytys. Se painottaa totuuden tavoittelun merkitystä tieteessä ja mediassa, hyläten näin valehtelun ja huiputuksen ”totuudenjälkeisessä ajassa”.  Se tukee myös suvaitsevaisuutta katsomuksellisissa kysymyksissä, vastustaa fundamentalismia uskonnossa ja politiikassa, auttaa ymmärtämään että ihmiset voivat olla eri mieltä eettisistä periaatteista ja tällä tavoin hillitsee ja tasapainottaa joidenkin yksilöiden hillitöntä vallanhalua.

Tämän hetken sodat maailmassa: onko ihmiskunta menossa kohtia täydellistä tuhoa? Esimerkkinä Venäjän hyökkäykset Ukrainassa?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on häikäilemätön loukkaus suvereenia naapurivaltiota ja kansainvälistä oikeutta vastaan. Se on jo tuottanut suunnattoman määrän inhimillistä kärsimystä, kulttuurin tuhoa ja taloudellisia tappioita. Siksi Ukraina tarvitsee monin tavoin sotilaallista ja taloudellista tukea puolustustaistelussaan. Kahdeksan kuukautta jatkunut sota ei osoita päättymisen merkkejä. Tärkeätä on välttää konfliktin eskaloituminen ydinsodaksi.

Miten “pelko” vaikuttaa filosofian näkökulmasta? Kun tarkastelee nykyisiä demokratian kriisejä ja sotia, niin miten ne ovat tulkittavissa ja ymmärrettävissä  yksilön ja yhteiskunnan kannalta?

Minun nuoruudessani kylmän sodan aikana puolustettiin maailmanrauhaa ja vastustettiin ydinaseita. Uskoimme pitkään, että taloudellinen integraatio on omiaan estämään sotilaallisia yhteenottoja. Sotia on kuitenkin käyty jatkuvasti eri puolilla maailmaa, ja on ollut pelottava pettymys, että Suomen itäinen naapuri Venäjä ei ole edistynyt demokraattisesti vaan lähtenyt aggressiiviseen hyökkäyssotaan. Suuri enemmistä suomalaista on muuttanut kantaansa ja tukee Suomen hakemusta NATO:n jäseneksi. Niin minäkin, mutta filosofina pidän valitettavana, että kansallista turvallisuutta on etsittävä positiivisen rauhantilan sijasta sotilasliittojen kautta.

 Mitkä muistot teillä jäi Argentiinasta?

Vierailin suomalaisten yliopistojen rehtorien kanssa Argentiinassa tutustuen mm. Buenos Airesin yliopistoon, jossa tapasin aktiivisia filosofeja. Kaupunki oli vaikuttava ja eloisa paikka, jossa oli ystävällisiä ihmisiä ja herkullista ruokaa. Tangoklubilla orkesteri soitti meille suomalaisia tangosävellyksiä.

———————————————————————

 

Kiitoksia.

By admin