Suomalaiset, jotka perustivat siirtokunnan Misionesin viidakkoon 1906
Vuonna 1906 sata kaksitoista suomalaista saapui perustamaan siirtokuntaa keskelle Misionesin viidakkoa. Tuskin kukaan heistä oli koskaan viljellyt maata.
Suomi latinalaisessa maailmassa
Vuonna 1906 sata kaksitoista suomalaista saapui perustamaan siirtokuntaa keskelle Misionesin viidakkoa. Tuskin kukaan heistä oli koskaan viljellyt maata.
«Ihminen tarvitsee sekä juuret että siivet.» Puoli vuosisataa suomalaista siirtolaisuutta tutkineen miehen kertomana.
«Uruguay muistuttaa Suomea: pieni maa kahden suuren välissä.» Ylen Latinalaisen Amerikan kirjeenvaihtaja Johanna Pohjola.
Gynekologi ja galleristi: Leena Larva perusti galleriansa luettuaan, että taidenäyttelyissä käyminen voi hidastaa ikääntymistä.
Yhteinen ystävä, biomekaniikan seminaari ja mustan mudan sauna: niin Rodolfo Medina päätyi näyttelyyn Helsinkiin.
Hän valmistui ekonomiksi 1995, mutta pitää päätyönään kirjoittamista. Almirante Brownissa hän kokosi yli neljänkymmenen kirjailijan liikkeen.
«Yhdessäkään videossa ei näy ihmisiä.» Anniina Lehtinen ja Vesirituaalit: millainen maailma voisi olla, kun meitä ei enää ole.
«Emme vie suomalaista koulutusmallia minnekään.» Emilia Ahvenjärvi kertoo, mitä sen sijaan voidaan jakaa.
«Emme koskaan oikeastaan valitse asemapaikkojamme.» Suurlähettiläs Kirsi Vanamo-Santacruz vasta saapuneena Buenos Airesiin.
«Argentiina oli salainen toiveeni.» Anna Rautvuori päätyi suurlähetystöön seuraten tietämättään suomalaista Patagonian tutkijaa.
Meitä kiinnostaa, mitä Fenniassa luetaan. Yksi eväste kertoo, kuinka moni käy sivustolla ja mitkä jutut avataan — siihen se jää: ei mainoksia, ei profilointia, ei tietoja kenellekään muulle. Sinä päätät.