Tiivistelmä
- Suomen Madridin-instituutti avasi näyttelyn helmikuussa, Lapin kuukautena; esillä oli kolmetoista teosta, joissa yhdistyvät etnisyys, saamelainen mytologia ja pohjoisen kalliomaalausten symboliikka.
- Taiteilija syntyi Enontekiöllä Suomen luoteisimmassa kolkassa ja viettää siellä kesänsä sähköttömässä asumuksessa kallion päällä; talvet hän asuu Tammisaaressa.
- Hän kertoo, että saamelaiset tulivat etelästä jäänreunaa ja poroja seuraten Norjan rannikolle: siksi heitä on nykyään eniten Norjassa, jossa on enemmän tunturilaidunalueita.
- Haastattelu julkaistaan rinnakkain espanjaksi ja suomeksi. Helmikuun 6. päivä on saamelaisten kansallispäivä.
Suomen Madridin-instituutti
Madrid, 3. helmikuuta 2012
Helmikuu on Lapin kuukausi, ja sen kunniaksi Suomen Madridin-instituutti avasi upean näyttelyn saamelaistaiteilija Iria Čiekča-Schmidtiltä nimeltä ”Tanssi suurelle linnulle”. Se koostui kolmestatoista teoksesta, jotka heijastavat etnisyyttä, saamelaista mytologiaa ja pohjoisen kalliomaalausten symboliikkaa, mutta myös sitä vaikutusta, jonka taiteilija on saanut lukuisilla ulkomaanmatkoillaan tarkkaillessaan muiden alkuperäiskansojen elämää.
Taiteilija syntyi Enontekiöllä, Suomen luoteisimmissa perukoilla, maan tunturisimmalla ja kylmimmällä alueella, jonne hän palaa joka kesä nauttimaan sähköttömästä asumuksesta kallion laella. Talvet hän asuu Tammisaaressa, Suomen eteläisimmässä kolkassa.
1.- Miksi saamelaisia asuu enemmän Norjassa kuin missään muualla, ja kuitenkin monet espanjalaiset yhdistävät lappalaiset nimenomaan Suomeen?
Käsitykseni mukaan saamelaiset ovat tulleet etelästä jäänreunaa ja poroja seuraten Norjan rannikolle. Vain vähäinen ryhmä on jatkanut matkaa Ruotsiin ja Suomeen. Koska nomaadit tarvitsevat porolaidunalueita ja poroille jäkälämaita, tuntureita joilla tuulee kesällä että porot pääsevät pakoon sääskiä ja pysyvät koossa. Norjassa on paljon tuntureita ja myöskin Ruotsin puolella. Suomessa vähiten. Tosin rajoja ei ole ennen ollut.
Suomen Madridin-instituutti
2.- Montako saamelaiskieltä on nykyisin olemassa? Onko jokin saamelaiskieli kadonnut viime aikoina?
Saamenkieliä on noin seitsemän. Jotkut ovat tosin katoamassa esim Inarin saamea puhuu vain n 300 ihmistä Suomessa. Ollaan kai kovasti elvyttämässä. Jos kieli häviää, häviää myös kulttuuri. Monia saamenkieliä esim Ruotsissa on häviämässä. Sieltäpäin mistä minä olen kotoisin puhutaan tunturisaamea, tai pohjoissaamea. Se on suurin saamen kieliryhmä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
3.- Ovatko Lapin hyttyset verrattavissa tsetse-kärpäsiin, vai onko niitä kohtaan tuntemanne rakkaus pro-lappalaisuutta?
Ei voi verrata tsetse-kärpäsiin. En ole koskaan kuullut että sääsket levittäisivät tauteja. Sääsket ovat tärkeitä linnuille ja kaloille. Niihinkin tottuu ja osaa suojautua. Aina eivät ole hauskoja esim marjareissuilla. Kuuluvat asiaan ”amigos”.
4.- Mitä rumpu merkitsee saamelaiskulttuurille?
Rumpu on yhteys Jumaliin. Historiaa: 1600-luvulla alkoivat noitavainot. Noidat ja rummut kriminalisoitiin. Rummut takavarikoitiin. Hädissään saamelaiset hävittivät rumpunsa, kätkivät asumusten kivijalkoihin, tunturiluoliin. Säilyneitä rumpuja on n 70 ja suurin osa Ruotsista, Suomesta 3.
Saamelaisten maailmankatsomuksessa shamanilla oli tärkeä rooli parantajana, henkisenä johtajana, luonnon merkkien tulkitsijana. Rumpu on shamaanin sielu. (Tänä päivänä rumpu on tullut takaisin mutta näyttää siltä että tarkoitus on muuttunut maallisempaan suuntaan jolla tehdään bisnestä, esim musiikissa) Saamelaiset ovat piirtäneet rumpukalvolle merkkejä enemmän kuin mitkään shamanismia harrastaneet kansat. – Se oli uskonpuhdistus ja samalla rumpujen puhdistus.
5.- Samaanit, rummut, skemaattinen taide, henget,… Ovatko nämä piirteitä jotka kuuluvat esitieteelliseen kulttuuriin kaikkialla, vai ovatko ne erityisiä pohjoisen napapiirin asukkaille?
Kyllä luulisin että henget kuuluivat alkuperäiskulttuureihin. Pohjoisessa aikaisemmin, nykyisin vain minä uskon ”julkisesti” henkiin. Olen luontouskovainen ”animisti”. Voi sitä uskoa muuhunkin !
6.- Entä mitä sanoisitte valkoiseen peuraan ja valkoiseen puhveliin liittyvistä kulteista?
Puhveleista en tiedä. Minä uskon valkoiseen poroon tai peuraan. On hädän hetkellä ilmestynyt mullekin. Minä en näitä kaikkia tarinoita tiedä koska olen asunut sellaisella seudulla jossa kaikki näyttää luonnolliselta.
1. eteläsaame (Åarjil),
2. uumajansaame (Upme),
3. piitimensaame (Bitthun),
4. luulajansaame (Julev),
5. pohjoissaame (Davvi),
6. koltansaame, 7. inarinsaame (Ánár), 8. kiltinänsaame, 9. turjansaame. Näistä pohjoissaame on ylivoimaisesti elinvoimaisin, kun taas uumajan-, piitimen- ja turjansaame näyttävät olevan katoamassa. Tummemmat alueet ovat paikkakuntia, joissa saame on tunnustettu yhdeksi virallisista kielistä. Pohjoissaame jakautuu kolmeen päämurteeseen: läntiseen, itäiseen ja rannikkomurteeseen. Kirjakielen normin määrää läntinen murre.
7.- Itse olen aina ajatellut, että saamelaisilla on enemmän yhteistä suomalaisten kuin minkään muun Euroopan kansan kanssa. Mitä mieltä te olette?
Tietenkin olosuhteiden pakosta. Enemmistö aina sanelee lait ja asetukset. Vähemmistöt aina vähenevät. Kyllä se Suomen puolella on aivan sekalaista porukkaa. Norjan puolella taas samoin. Vaikka saamelaiset ovat yhtenäinen kansa valtakunnan rajoista riippumatta. Valtakuntien rajat ovatkin vasta sodan jäljestä muotoutuneet. Porot eivät tunne rajoja. Eikä suvut ! Eurooppa pohjoisesta katsottuna on aika kaukana.
8.- Lappalainen tai saamelainen taide on pääasiallisesti maalaustaidetta ja puusta tehtyjä käsitöitä. Jälkimmäistä selittää se, että saamelaiskulttuuriin on perinteisesti kuulunut vaeltaminen. Mutta entä maalaustaide? Koska saamelaiset alkoivat maalata, ja mille maalattiin?
Minä sanoisin että saamelainen maalaustaide alkoi kalliopiirroksista, sitä ennen ei pahemmin tiedetä. Koska elämä oli vaeltelemistä porojen kanssa ei varmaankaan paljon ollut mahdollisuuksia muuhun. Tarvekalujen koristeluun yms. Nykyisestä maalaustaiteesta ei voida puhua kuin jotain 100 vuotta ? Sitten tietenkin rumpujen kuvitukset yms. Vaikea kysymys äkkiseltään. Nykyisin on maalareita esim Norjassa ”pilvin pimein”.
9.- Tunnen monia espanjalaisia joita pohjoinen kiehtoo erityisellä tavalla, ja jotka ovat platonisesti rakastuneita Suomeen ja lumoutuneita Lapista. Minulle käy samoin lappalaisen maalaustaiteen ja upeiden lappalaisten veitsien kanssa. Te olette lappalainen, pukeudutte lappalaisittain ja elätte elämäänne lappalaisena. Mikä ihme Lapissa oikein vetää puoleensa?
Ehkäpä Lapissa vetää karu luonto ja vähän karu ihminen. Elämän tapa muistuttaa Afrikkalaista, ei ole kiirettä ja eletään vähän luonnon ehdoilla. Kesällä yötön yö. Aurinko paistaa vuorokauden ympäri. Kesä on lyhyt mutta ihana ! Ehkäpä niin ? En osaa sanoa kun itse olen sieltä kotoisin. Minulle se on luonto ja koti, elämän tapa ja hillat. Kaikki on kyllä muuttumassa, teknologia valtaa elämän.
10.- Kun olin ensimmäistä kertaa käymässä Pohjois-Suomessa, kuvittelin että tapaisin lappalaisia pukeutuneina farkkuihin, ajamassa moottorikelkoilla ja nojailemassa baaritiskiin gin-tonicia juoden. Olen kuitenkin elämäni aikana tutustunut vain kolmeen lappalaiseen, ja kaikki kolme pukeutuivat lappalaisittain. Pitäisikö minun tarkistaa ennakkoluulojani?
Pukeutuminen on varmaan muuttunut ajan myötä. Saamelaisvaatteet ovat vähitellen olleet vain niinsanottuja juhlavaatteita. Materiaalien saanti vaikeaa ja ompelijoita ei tahdo enää olla. Jokaisella suvulla on oma pukunsa. Nykyaikainen työelämä vaatii ”tavallista” vaatetusta. Poronhoidossa ovat ehkä vaikeita moottorikelkoilla ajellessa.
11.- Oletteko joskus nähnyt jääkarhun?
En ole nähnyt jääkarhua kuin eläintarhassa. Pitäisi matkustaa Huippuvuorille !
12.- Jos teidän pitäisi puolustaa saamelaiskulttuuria ja saamelaisia Euroopan parlamentissa, mitä sanoisitte?
Se olisi kyllä pitkä liturgia. Koska olemme Suomen lakien alaisia. Pitäisi ehkä mennä kulttuurin ja elämäntapojen puolille. Esim luonnonvarojen ryöstö, että luontaiselinkeinot tulevat mahdottomiksi. Kultakaivokset saastuttavat vedet ettei kalat ole enää turvallisia syödä. Samoin jäkälä jota porot syövät. Marjojen ja muiden luonnon tuotteiden massiivinen keräily muiden kuin paikallisten ihmisten hyväksi. Maa-alueiden käyttö turistibisnekseen. Laidunmaat vähenevät.
13.- Miksi saamelaismiehillä ei ole partaa?
Tästä partajutusta en kyllä tiedä mitään!
14.- Mitä olette ostanut tämän Espanjan vierailunne aikana, kun olette ollut täällä kuluttajana ja turistina?
Olen ostanut ”hotellit”, asunut Espanjassa Aurinkorannikolla. Käynyt museoissa ja näyttelyissä. Käynyt monissa hienoissa paikoissa Granadan Alhambrassa yms.
15.- Näyttelynne taulut eivät ole vain hienoja, arvoituksellisia ja koristeellisia, vaan ne on myös tehty käyttäen erityistä tekniikkaa. Kertoisitteko jotain tästä tekniikasta?
Minun teosteni tekniikka on hioutunut olosuhteista. Olen ollut moderni nomadi. Tienatakseni rahaa minun oli muutettava usein paikkaa. Olen ollut taiteen opettaja, taideterapeutti, arkkitehtuuripiirtäjä, TV-lavastepiirtäjä ym ym rahan takia. Pienissä vaikeissa oloissa oli kehitettävä ”käärö-taiteilijan tekniikka”.
Olen klassinen primitivo. Aikaisemmin maalasin, mutta tulin allergiseksi maaliaineille ja tärpätille. Keksin puupiiroksen, japanilaisen ohuen ohuen paperin, fysiologisen väritekniikan, valokuvan lukemattomat mahdollisuudet esim minun Afrikkatöissä ; rituaalit joita vertaan sabmemytologiaan. Materiaalien tuntemus on erittäin tärkeää. Tämä juttu on niin pitkä ettei sillä ole loppua.
Minä rakastan kaikkea tekemistä ja kun pääsen vähän eteenpäin ei näytä tulevan loppua. Ideat näissä isoissa sabmemytologiatöissä tulee sabmerumpukuvioista ja kalliopiirroksista lähtökohtana (esim Norjan Altasta). Loput sävellän ja kuvittelen millaista oli saamelaisten elämä esim 1600-luvulla.
16.- Meksikossa, jonka hyvin tunnette, samaanit nauttivat hallusinogeenisiä sieniä saavuttaakseen transsi-tilan. Jotkut pohjoisamerikkalaiset taiteilijat käyttivät tiettyjä huumeita joilla on samankaltaisia vaikutuksia ja väittivät näkevänsä värit elävinä. Otitteko te jotain pystyäksenne maalaamaan näyttelynne taulut?
Kyllä nämä minun teokseni vaativat erittäin tarkkaa olemassaoloa fyysisesti ja henkisesti, ja olen aivan luonnostani mielikuvitusmaailmassa. En tarvitse narkotiikkaa – luontoa kummempaa ja tietenkin ”sauna”. Saunassa tulee parhat ideat. Värit joita käytän ovat ”saamelaisvärejä”, oikeasti käytän kiinalaisia puupiirrosvärejä yms.
17.- Olette loistava saamelaiskulttuurin suurlähettiläs ja helposti lähestyttävä ihminen. Maksaako jokin taho teille tästä?
Kiitos kehusta ! Olisihan se mukavaa että joku maksaisi, mutta elän kyllä omillani ja aivan köyhyysrajan alapuolella. Joskus saan pieniä stipendejä. En halua myydä töitäni. Teen museon ! Koputa puuta ! Tervetuloa avajaisiin, sitten kun idea on valmis !
18.- Voitaisiinko ajatella, että Lappi olisi itsenäinen valtio Euroopan unionin sisällä, omine poron kuvalla varustettuine euron kolikoineen?
Kyllä sitä voisi kuvitella että Lappi johon kuuluisi Norjan, Ruotsin ja Suomen Lappi. Vaikkapa Pohjoiskalotti olisi itsenäinen – Poronkuva ei olisi hassumpi.
19.- Rehellisesti sanottuna, Iria, kumpi on teille mieluisampi vaihtoehto: Pulahdus mereen Cancunissa ja sitten virkistävästä kookospähkinästä nauttiminen rannalla, vai kesä tunturin juurella, sulkeutuneena sisälle kotaan jotta hyttyset eivät söisi teitä?
Cancunissa olen ollut ja minulla on sieltäpäin ihania muistoja. Mikä ettei talvi Cancunissa, kesät Lapissa. Hyttyset eivät välitä minusta.
20.- Lapin poro vastaa Espanjan keskusylänköjen vuohta, mutta Espanjassa kuitenkin sika on toteemieläin. Mitä poro merkitsee Lapissa?
Poro on Lapin pelastaja, monella tapaa. Saamelaiselle se on pyhä eläin joka antaa henkensä ihmisen puolesta. Olen kauhulla katsellut tätä poron teollistamista.
21.- Joiku on erityinen, niukan vokalisaation laulutapa, samantyyppinen kuin jodlaus, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen laulut tai flamencon cante jondo, ’syvä laulu’. Uskotteko, että nämä laulutavat periytyvät toisenlaisesta laulutavasta joka meillä ihmisillä oli aikaisemmin?
Tämä joikukin on varmaan muuttunut aikojen muuttuessa, kun on keksitty rahan teko ”joiulla” esiintyminen. Minun käsitykseni on ”joiusta” alunperin hyvin meditatiivinen yksin hyräily. Joiku voi olla eläytymistä eläinten ääniin rytmisesti, tai luonnon äänien matkimista tai muuta esim ihmisen luonnetta kuvaava joiku. – Minulla on hyvin varhainen lapsuuden muisto isästäni joka ”joikkaili” porolla ajaessa kuutamolla, kun minä ”nukuskelin” reessä noin kolmevuotiaana. – Tästä päättelin että se on ns ”alkulaulu”. Ei alkua ei loppua.
22.- Yhtenä kesänä vierailin Joulupukin luona hänen perinteisessä puutalossaan. Joulupukkia ympäröivät pienet ja kauniit teini-ikäiset venäläistytöt, joista jotkut istuivat hänen sylissään haltioituneina pukin kastanjanruskeasta parrasta… Minä katselin tätä kaikkea epäuskoisena ja kyselin itseltäni miksi pukin parta on tuon värinen… Samassa Joulupukki sanoi minulle espanjaksi: ”Ahaa, olet espanjalainen, tule tänne meidän kanssamme.” Ja hän nauroi, huomaten miten minua hävetti. Mutta miksi luulette että hänen partansa oli ruskea eikä valkoinen?
Todennäköisesti pukki oli aika nuori eikä ollut ehtinyt harmaantua, tai häveliäissyyssyistä oli värjännyt partansa kun kisaili nuorten tyttöjen kanssa.
23. Jokatapauksessa tiedän jo mitä pyydän Joulupukilta kun hän seuraavan kerran tulee Espanjaan. Entä te, mitä te pyydätte?
Toivon että pääsen uimaan ja että aurinko paistaa ja on lämmintä, pääsen käymään Miron museossa ja työhuoneella ja Picasson ja Dalin museoissa. Ihan näitä tavallisia asioita.
Kiitos Fennia-lehdelle antamastanne haastattelusta.
6. helmikuuta oli saamelaisten kansallispäivä.
José Luis Muñoz Mora
25. huhtikuuta 2012
Käännös: Eeva Urrio
HUOMAUTUKSIA:
* Pohjoiskalotti kattaa kaikki Fennoskandian ja Venäjän alueet napapiirin pohjoispuolella, joilla saamelaiset asuvat.
1: Tunturi tarkoittaa kukkulaa tai vaaraa.
2: Kota on saamelaisten siirrettävä teltta.
Sanaa ”sápmi” käytetään sekä alueesta (Lappi) että sen asukkaista (lappalaiset eli saamelaiset).
Sana tundra on alkuperältään saamelainen.
Saamelaiset rummut kuuluvat kalvosoittimiin, joita kutsutaan kehärummuiksi, joten niitä on osuvampaa kutsua saamelaisiksi kehärummuiksi.