Tiivistelmä
- Hänen tehtävänsä on paikata virallisen edustuston puuttumista: edustaa Viroa viranomaisten suuntaan, auttaa virolaisia asiakirjoissa ja turisteja pulmissa, ja ennen kaikkea edistää kauppaa. Kunniakonsuli hän on ollut vuodesta 2010.
- Viro oli yksi harvoista Euroopan maista, joka teki ortodoksisen sopeutuksen vuoden 2008 jälkeen, ja palasi terveeseen kasvuun. «Minua on aina hämmästyttänyt se myönteisyys, jolla he suhtautuvat tulevaisuuteen, ilman neuvostoajan jäänteitä ajattelussaan. Ihailen heitä suunnattomasti.»
- Kauppavaihto on vähäistä mutta kasvaa, koska Argentiinassa kiinnostaa Viron digitaalinen kehitys ja sen soveltaminen julkishallintoon.
- Kulttuurin puolella Tallinnan teknillisen yliopiston mieskuorot kiersivät koko maan ja Tallinnan television kuoro osallistui Comodoro Rivadavian kansainväliseen kuorofestivaaliin; useita argentiinalaisia kuoronjohtajia on kutsuttu Viroon. Urheilussa kylmän veden uimarit kilpailivat El Calafatessa ja Tulimaassa.
- Virolaista ravintolaa ei Buenos Airesissa ole. Keittiö on yksinkertainen: kaalia, naurista, sianlihaa, maitotuotteita, metsän marjoja ja sieniä, kalaa. Joulupöydästä ei saa puuttua verivorst mulgikapsasten kera, ja silli sipulin ja smetanan kanssa on herkku. Juomina ovat olut, õlu, viina ja yrttiliköörit kuten Vana Tallinn.
Mikä on tehtäväsi kunniakonsulina?
Tehtäväni kunniakonsulina on pohjimmiltaan paikata muodollisen diplomaattiedustuston puuttumista, eli edustaa Viroa viranomaisten ja hallintoelinten suuntaan aina tarvittaessa. Auttaa paikallisia virolaisia kansalaisia heidän asiakirjoissaan ja matkailijoita heidän mahdollisissa ongelmissaan. Erityisesti pyrkiä edistämään kauppaa maiden välillä. Osallistua konsulien kokouksiin Virossa tai alueellisesti.
Milloin sinut valittiin tuon maan konsuliksi?
Olen ollut Viron kunniakonsuli vuodesta 2010.
Mitä muutoksia olet nähnyt Virossa konsulikautesi aikana?
Viro on taloudellisesti liberaali maa. Se oli yksi harvoista Euroopan maista, jotka toteuttivat ortodoksisen sopeutuksen vuoden 2008 kriisin jälkeen, ja sen jälkeen se palasi kasvamaan hyvin terveellä tavalla. Minua on aina hämmästyttänyt se myönteinen tapa, jolla he suhtautuvat tulevaisuuteen: neuvostoajan jäänteet puuttuvat täysin heidän ajattelustaan ja arjestaan, toisin kuin muissa rautaesiripun kokeneissa maissa. Ihailen heitä valtavasti.
Millaista vaihtoa on olemassa (taloudellista, kulttuurista, akateemista jne.)?
Tällä hetkellä maiden välinen kauppavaihto on vähäistä. Se kuitenkin kasvaa, koska Argentiina on kiinnostunut Viron valtavasta digitaalisesta kehityksestä ja sen soveltamisesta julkishallinnossa.
Kulttuurin puolella se on näkynyt Tallinnan teknillisen yliopiston mieskuorojen saapumisena; he tekivät kiertueen ympäri maata. Tallinnan television kuoro osallistui myös kansainväliselle kuorofestivaalille Comodoro Rivadaviassa. Viron kuoromusiikin merkityksen vuoksi useat paikalliset kuorot ovat ottaneet sitä ohjelmistoonsa, ja monia argentiinalaisia kuoronjohtajia on kutsuttu Viroon perehtymään aiheeseen.
Urheilussa on syytä mainita «virolaisten avantouimareiden» osallistuminen lajin kansainväliseen mestaruuskilpailuun kahdesti – El Calafatessa ja Tulimaassa – parhain tuloksin. Ja Tigressä järjestettyihin pienten purjeveneiden kansainvälisiin kilpailuihin osallistui Viro.
Minulle on kerrottu, että Tallinna, Viron pääkaupunki, on yksi parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista. Mitä mieltä olet?
Tallinna hämmästyttää jokaista matkailijaa juuri keskiaikaisen kaupunginosansa ja linnoituksensa vuoksi; se on erittäin hyvin säilynyt, ja sen sisällä on useita hallintovirastoja sekä erinomaisia ravintoloita ja museoita.
Kuten Suomessa pidetään argentiinalaisesta tangosta, mistä virolaiset pitävät Argentiinassa?
Virolaiset ovat laulun ja ennen kaikkea kuorojen faneja. Jokainen virolainen, sävelkorvalla tai ilman, laulaa tai on laulanut. On hyvin liikuttavaa kuulla kertomus siitä, miten he «ajoivat neuvostojoukot pois», kun koko väestö nousi lauluun.
Ja… voitko suositella jotakin sikäläistä perinneruokaa? Onko Buenos Airesissa virolaista ravintolaa?
Buenos Airesissa ei ole virolaista ravintolaa.
Kotoperäinen ruoka on hyvin yksinkertaista ja perustuu maatalouden aineksiin, kuten kaaliin, nauriiseen, sianlihaan, maitotuotteisiin ja niin edelleen – siihen, mitä luonto antaa, metsien marjoihin ja sieniin ja kalastukseen.
Joulupöydästä ei saa puuttua verivurst – verimakkara, joka tehdään sianverestä ja riisistä – mulgikapsaksen eli hapankaalin kera. Kala on toinen hyvin tärkeä aines. Tyypillistä on silli sipulinrenkaiden ja smetanan kanssa, perunoiden kera.
Käytetyimpiin juomiin kuuluu olut (õlu). Myös viina (viin) ja yrttiliköörit, kuten tunnettu Vana Tallinn (Vanha Tallinna).
Andrés Mattsson
Puheenjohtaja
Revista Fennia kiittää annetusta haastattelusta.