Maanantai 11. toukokuuta: Seminaarinmäen toiset arkkitehdit

TOISET ARKKITEHDIT

Jyväskylän yliopiston vanhimmat rakennukset ovat Seminaarinmäen kampuksella, ja ne valmistuivat 1880-luvulla (kuten Seminarium ja Historica). Ne suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Konstantin Kiseleff.

Kiseleff vastasi kampuksen alkuperäisestä, tunnusomaisesta uusrenessanssityylisestä punatiiliarkkitehtuurista.

Vuosina 1950-1970 aluetta täydennettiin Alvar Aallon moderneilla rakennuksilla; hän suunnitteli myös kampuksen tuon ajan yhdysvaltalaisten kampusten periaatteiden mukaan.

1970-luvulla Arto Sipinen, joka oli työskennellyt Aallon toimistossa, suunnitteli useita rakennuksia lisää, kuten kirjasto Lähteen.

Koko Seminaarinmäen rakennettu alue on Suomelle valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Konstantin Kiseleff

Konstantin Kiseleff (1834-1888) opiskeli arkkitehtuuria 1850-luvulla ja osan opinnoistaan ulkomailla, muun muassa Pariisissa ja Münchenissä. Näiden opintojen vaikutus näkyy selvästi klassisten elementtien runsaana käyttönä hänen rakennustensa julkisivuissa.

Kiseleff työskenteli itsenäisenä arkkitehtina vuoteen 1869, jolloin hänet nimitettiin yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdiksi. Hän toimi muun muassa Mikkelin läänin rakennuskonttorin valvojana. Vuosina 1875-1886 hän oli ylihallituksen ensimmäinen arkkitehti. Jyväskylän lisäksi hän suunnitteli seminaarirakennukset Uuteenkaarlepyyhyn ja Sortavalaan sekä Kuopion lääninhallituksen tilat.

Myöhemmin Kiseleff liittyi itsenäisenä arkkitehtina toimistoon Heikel & Kiseleff, joka oli Suomen ensimmäinen varsinainen rakennusliike. Hänet tunnetaan myös lukuisista uusrenessanssirakennuksistaan Helsingissä.

Seuraavaksi kuvaamme joitakin Kiseleffin rakennuksia Seminaarinmäen kampuksella: Seminarium, Oppio ja Historica.

Seminarium (S), joka sijaitsee Seminaarinmäen korkeimmalla kohdalla, rakennettiin seminaarin päärakennukseksi ja miesosaston opetuskeskukseksi. Juhlasali ja veistosali sijaitsivat erillään kolmikerroksisesta osasta, jossa olivat luokkahuoneet.

Seminaarin juhlasali oli Jyväskylän suurin kaupungintalon valmistumiseen (1899) asti. Sitä pidetään suomalaisen koulu- ja joululauluperinteen kehtona. Esimerkiksi monet tunnetut laulut, kuten seminaarin musiikinopettajan P. J. Hannikaisen säveltämä ja sanoittama «Joulupukki, joulupukki», esitettiin siellä ensimmäisen kerran.

Yliopistomuseo on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1961. Yliopiston tiedemuseon näyttelykeskus Soihtu avasi ovensa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa vuonna 2013.

Oppio

Oppio (O) rakennettiin alun perin seminaarin johtajan asunnoksi, ja hän asui siinä koko oppilaitoksen olemassaolon ajan. Oppiossa oli myös toimisto, kirjasto ja huoneita miesopiskelijoille.

Vuosien 1998-1999 peruskorjauksessa löydetyt koristemaalaukset, jotka osittain entisöitiin, kertovat rakennuksen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Yliopistoaikanaan rakennusta on käytetty opetukseen ja laitosten työtiloina. Nykyään siinä toimii yliopiston kielikeskus.

Historica

Vuonna 1881 valmistunut Historica (H) on yksi seminaarin naisosaston vanhoista rakennuksista. Suuri osa seminaarin naisopiskelijoiden opetuksesta annettiin siinä.

Ylimmässä kerroksessa olivat voimistelusali ja juhlasali, joissa pidettiin naisosaston kevät- ja joulujuhlat sekä päivittäiset aamuhartaudet.

Tiloissa toimivat myös tyttöjen mallikoulu ja myöhemmin kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelukoulu.

Nykyään rakennuksessa toimii historian ja etnologian laitos.

Historica on alueen tiilirakennuksista ensimmäinen, jonka 1960-luvun moderni sisustus purettiin vuosien 1997-1998 peruskorjauksessa.

Arto Sipinen

Arto Kalevi Sipinen (1936-2017) oli yksi suomalaisen arkkitehtuurin merkittävimmistä hahmoista, ja hänen pääteoksensa kuuluvat 1900-luvun Suomen arkkitehtuurin historiaan.

Hän työskenteli Alvar Aallon toimistossa vuosina 1959-1961 ja Viljo Revellin toimistossa 1961-1963. Vuodesta 1965 hänellä oli oma arkkitehtitoimisto.

Sipisen tärkeimpiin töihin kuuluvat Espoon, Mikkelin, Imatran, Lahden ja Kuusamon kulttuurikeskukset sekä Imatran, Raision ja Kauhajoen kaupungintalot ja Mäntsälän, Tammelan ja Liedon kunnantalot.

Hän suunnitteli useita rakennuksia Jyväskylän yliopistolle vuosina 1970-2005. Ylistönrinteen rakennukset Jyväskylässä ovat Sipisen työtä, samoin kuin Jyväskylän korkein rakennus, 15-kerroksinen Innova-torni.

Arto Sipinen Seminaarinmäellä

Sipisen Seminaarinmäen rakennukset on tehty puhtaaksimuuratusta punatiilestä ja sinisiksi maalatuista teräksisistä rakennepalkeista, mikä tekee niistä hyvin tunnistettavia.

Kirjasto Lähde (1974) on suurin niistä neljästä rakennuksesta, jotka Arto Sipinen suunnitteli Seminaarinmäelle.

Vuonna 2021 valmistuneen peruskorjauksen suunnitteli hänen poikansa Ari Sipinen. Rakennuksen tiloja muutettiin vastaamaan yliopiston uusia tarpeita, mutta alkuperäinen värimaailma, aulan omaleimainen tunnelma ja kattoikkunat säilytettiin. Peruskorjaus palkittiin Finlandia-palkinnolla arkkitehtuurissa vuonna 2022.

Sipisen muut rakennukset Seminaarinmäellä ovat Hallintorakennus (rakennus T), Athenaeum (rakennus A) ja Musica (rakennus M).

Linkki

Kirjasto Lähde

Linkkejä

Luettelo kaikista Seminaarinmäen kampuksen rakennuksista

Rakennusten kirjaintunnukset kartalla

Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.

Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.

Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com