Tiivistelmä
- Hänellä on ollut yhteys Argentiinaan yli viisitoista vuotta, ja nyt hän haluaa jäädä. Hän tuli seuraten Eino Grönin jälkiä, suomalaisen tangon ikonin, ajatuksenaan antaa Suomessa laulettavalle ja tanssittavalle tangolle argentiinalaisempi suunta.
- «Kaikki alkoi minulla uhmasta»: hän halusi irti angloamerikkalaisesta musiikista. Lapsena hän piti latinalaisesta ja välimerellisestä musiikista ja opiskeli italiaa ja ranskaa. Sibelius-lukiossa hän tapasi Petri Ikkelän, ainoan tuttunsa jolla oli bandoneon, ja koulutovereiden kanssa he perustivat tangoyhtyeen «Los Leotardos», josta tuli kuuluisa. Kuuluisuuden koittaessa hänet potkittiin ulos yhtyeestä, ja tango unohtui.
- Hän huomasi, että Grön oli levyttänyt Argentiinassa kaksi albumia mutta ei yhtään suomalaista tangoa espanjaksi, jolla tarjota tuota hullutusta buenosairesilaiselle yleisölle. Ystävä esitteli hänelle kitaristi Alejandro Polemannin, ja vuosina 2001–2004 he vaihtoivat ajatuksia, kunnes hän tuli ja levytti neljä kappaletta.
- Vuonna 2006 hän tapasi Pertti Mustosen, vuosikymmeniä Buenos Airesissa asuneen suomalaisen, joka neuvoi mitä täällä voisi tehdä. Siitä syntyi «Aires de Finlandia», levytetty 2007. Nyt hän haluaa myös yhdistää tangoa kansanmusiikkiin ja muihin kansanomaisiin rytmeihin.
- Hän asuu vaimonsa, kuubalaisen Claudia Pomaresin, kanssa Villa Gesellissä — heille erinomainen paikka, ja siellä on hyvät koulut, sillä vuoden hanke on saada poika muuttamaan luokse — ja työskentelee sarjojen ja elokuvien kääntäjänä englannista suomeen.
Fennia tapasi Petri Kaivannon historiallisessa «Florida Garden» -baarissa Buenos Airesissa, missä Petri oli säteilevän kuubalaisen vaimonsa Claudia Pomaresin kanssa. Suomalaisella muusikolla on ollut suhde Argentiinaan yli viidentoista vuoden ajan, ja nyt hän haluaa jäädä lopullisesti. Hän on tullut maahamme Eino Grönin, suomalaisen tangon kuuluisan ikonin, jalanjäljissä; Grön oli matkustanut useita kertoja tähän eteläiseen maahan liittääkseen suomalaiseen tangoon buenosairesilaisen tangon piirteitä. Molemmat haluavat antaa Suomessa laulettavalle ja tanssittavalle tangolle argentiinalaisemman suunnan.
Petri lisää toisen aloitteen: tangon yhdistämisen kansanmusiikkiin ja muihin kansanomaisiin rytmeihin.
Miten löysit tangon?
Kaikki alkoi minussa «vastarannankiiskeydestä»: halusin pois tavanomaisesta opetuksesta ja angloamerikkalaisesta musiikista. Lapsesta asti pidin latinalaisesta ja välimerellisestä musiikista ja opiskelin italiaa ja ranskaa. Sibelius-lukiossa tapasin Petri Ikkelän, ainoan lähipiirissäni jolla oli bandoneon. Koulukaveriporukalla perustimme tangoyhtyeen ja meillä kävi tuuri: meistä tuli kuuluisia. Se oli nimeltään «Los Leotardos». Kuuluisuuden saavutettuamme minut kuitenkin heitettiin ulos yhtyeestä ja unohdin tangon.
Mikä on suhteesi Eino Gröniin?
Sain selville, että Grön oli äänittänyt kaksi albumia Argentiinassa, mutta äänittämättä suomalaista tangoa espanjaksi tarjotakseen tätä hulluutta buenosairesilaiselle yleisölle, ja halusin tehdä sen itse. Ystäväni Ulla-Maija Jäske, joka oli asunut Buenos Airesissa, esitteli minulle ystävänsä, kitaristi Alejandro Polemannin, joka konsertoi Pariisissa ja kävi myös Suomessa. Vuosina 2001–2004 juttelimme ja vaihdoimme ideoita, kunnes päätin tulla Argentiinaan ja äänitin neljä tangoa tuolla ensimmäisellä lyhyellä käynnillä. Vuonna 2006 tutustuin Pertti Mustoseen, suomalaiseen joka on asunut Buenos Airesissa vuosikymmeniä ja tehnyt muun toiminnan ohella tangoa; hän neuvoi minua paljon täkäläisistä mahdollisuuksista ja opasti minua hieman tangoon ja Argentiinaan yleensä.
Kaiken tuon etsinnän tulos oli «Aires de Finlandia» osa 1. Äänitetty vuonna 2007, 18 kappaletta, kaikki suomeksi ja espanjaksi. Ja äänityksen juhlistamiseksi saimme järjestettyä ensimmäisen konserttini Esquina Homero Manziin, San Juanin ja Boedon kulmaan. Sitten Helsingissä, Tallinnassa ja Pietarissa.
Ja… milloin tapasit Claudian?
Vuonna 2015 erosin ensimmäisestä vaimostani. Onni vei minut Kuubaan, ja tapasin Claudian, joka työskenteli hotellissa Trinidadissa ohjelmanvetäjänä. Olin mennyt turistiryhmän kanssa tekemään Kuuban mainosvideota. Vuonna 2016 menin naimisiin Claudian kanssa. Asuimme jonkin aikaa Suomen ja Kuuban välillä.
Vuonna 2017 sain Wihurin rahastolta (Suomi) viiden kuukauden apurahan albumini «Aires de Finlandia 2» julkaisuun. Pidimme konsertteja La Platassa ja Buenos Airesissa. Sitten kuvasimme ja julkaisimme kaksi videota loistovieraidemme kanssa: Franco Lucianin, virtuoosihuuliharpistin, ja Javier Calamaron. Tämä apuraha antoi meille mahdollisuuden asua jo 6 kuukautta Buenos Airesissa. Vietimme täkäläisen talven suomalaisessa kesässä.
Palasimme viime lokakuussa saattaaksemme loppuun apurahan toisen päätavoitteen: Aires de Finlandia säesti suomalaista mykkäelokuvaa «Tukkijoella» San Isidron elokuva- ja musiikkifestivaalilla säveltämälläni alkuperäismusiikilla ja ohjelmistomme kappaleilla. Marcela Casinelli, Argentiinan elokuva-arkiston johtaja, on ollut vuosia rakas ystäväni, ja lopulta toteutimme tämän hankkeen, jonka toivon toistuvan muillakin elokuvafestivaaleilla. Olen säveltänyt 3 musikaalia, mutta tämä oli ensimmäinen suuri instrumentaalisävellykseni.
Nyt haluamme jäädä asumaan Argentiinaan.
Ja sinä Claudia, mistä pidät Argentiinassa?
Pidän ihmisistä, ja koska olen tottunut asumaan meren lähellä, vuokrasimme Petrin kanssa asunnon Villa Gesellistä laiturin edestä. Siellä meillä on kaikkea, tangoporukka joka järjestää milongoja eri paikoissa. Ja asuntomme alapuolella on paras paikka syödä kalaa koko Villassa: Olga ja Lito. Opin syömään naudanlihaa; Kuubassa sitä on, mutta se ei ole hyvää. Tässä rantapaikassa on hyviä kouluja, mikä on tärkeää, koska tämän vuoden hankkeemme on saada poikani tänne asumaan kanssamme.
Ja sinä Petri, mistä pidit Kuubassa? Entä Argentiinassa?
Kuubassa pidin iloisesta elämästä; se ei ole rikas maa, mutta ihmiset elävät ja saavat koulutusta ja terveydenhoitoa. Toisin sanoen perustarpeet on katettu. Ja Claudia esitteli minulle kaupunkinsa parhaat muusikot, mikä oli hyvin kiinnostavaa ja hauskaa. Ja Argentiinassa, kuten jo sanoin, pidän tangosta ja Villa Gesellistä, joka on meille poikkeuksellinen paikka asua.
Petri Kaivanto työskentelee nykyään sarjojen ja elokuvien kääntäjänä pääasiassa englannista suomeen. Tulevaisuudessa hän toivoo palaavansa jossain määrin journalismiin ja teatteriin ja tuovansa suomalaisia matkailijoita Argentiinaan.