Tiivistelmä
- Viron tasavalta itsenäistyi Venäjästä 24. helmikuuta 1918, Neuvostoliitto miehitti sen 16. kesäkuuta 1940, ja se palautti itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991.
- Se on ollut YK:n jäsen vuodesta 1991, Naton ja Euroopan unionin jäsen vuodesta 2004 ja käyttänyt euroa vuodesta 2011. Argentiinan kanssa diplomaattisuhteet solmittiin 27. syyskuuta 1991.
- Maassa on 45 000 km², 1 520 saarta, yli tuhat järveä ja puolet alueesta luonnonmetsien peitossa; siellä elää karhuja, ilveksiä ja susia. Väkiluku on 1 360 000.
- Virolaiset ja suomalaiset ovat etnisesti ja kielellisesti veljeskansoja, suomalais-ugrilaista ryhmää. Viro oli maailman ensimmäinen maa, joka tarjosi virtuaalisen kansalaisuuden 1. joulukuuta 2014, ja siellä kehitettiin Skype. Jutun on kirjoittanut Päivi Niemelä.
Tänä vuonna 2018 vietetään Viron itsenäisyyden satavuotisjuhlaa erilaisin juhlallisuuksin, osa merkittäviä, osa vaatimattomampia.
Viron tasavalta (Eesti Vabariik) itsenäistyi Venäjästä 24. helmikuuta 1918, mutta 16. kesäkuuta 1940 Neuvostoliitto miehitti sen uudelleen. Se palautti itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991.
Se on parlamentaarinen tasavalta, jossa on yksikamarinen parlamentti ja viisitoista maakuntaa (maakond).
Sen nykyinen presidentti on rouva Kersti Kaljulaid ja pääministeri herra Jüri Ratas.
Viron bruttokansantuote asukasta kohti on 29 500 dollaria, ja se on ollut YK:n jäsen vuodesta 1991 ja Naton jäsen vuodesta 2004. Samana vuonna se liittyi Euroopan unioniin, ja vuodesta 2011 sen valuutta on euro.
Argentiina ja Viro solmivat diplomaattisuhteensa Tallinnassa 27. syyskuuta 1991 allekirjoitetulla tiedonannolla.
Se on yksi Koillis-Euroopan pienimmistä maista, ja sen rajanaapureita ovat idässä Venäjä, etelässä Latvia ja pohjoisessa Suomenlahti. Sen pinta-ala on 45 000 km² ja pääkaupunki Tallinna. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Tartto – ennen kaikkea yliopistokaupunki –, Narva, Pärnu ja Kohtla-Järve. Maassa on 1 520 saarta, mikä tekee siitä läpeensä merellisen maan. Sen kaupungit kuuluivat historiallisesti Pohjois-Euroopan merkittävään kauppaliittoon, Hansaan, joka toi niille suurta kehitystä. Maassa on yli 1 000 järveä, sen halki virtaa lukuisia jokia, ja puolet alueesta on luonnonmetsien peitossa; siellä elää vapaana villeinä karhuja, ilveksiä, susia ja monenlaisia lintuja. Siksi suuri osa maasta on julistettu luonnonsuojelualueeksi.
Väkiluku on 1 360 000, ja tärkeimmät etniset ryhmät ovat 69 % virolaisia, 25 % venäläisiä ja loput ukrainalaisia, valkovenäläisiä, suomalaisia ja muita. Etnisesti ja kielellisesti he ovat suomalaisten veljeskansa, sillä molemmat kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään, ja heillä on merkittävät historialliset ja kulttuuriset siteet kaikkiin Pohjoismaihin sekä Saksaan ja muihin Baltian maihin. Osoituksena näistä siteistä viime vuosilta voidaan kertoa, että elokuussa 1989 noin kaksi miljoonaa virolaista, latvialaista ja liettualaista muodosti yli 560 kilometrin pituisen ihmisketjun, suurimman mielenilmauksen, Tallinnasta Vilnaan vaatiakseen Baltian maiden itsenäisyyttä Neuvostoliitolta.
Virolaiset laulavat mielellään kuoroissa, ja kuoromusiikki on kansallinen tunnus. Nimitys «laulava kansa» on suora seuraus perinteisistä laulujuhlista, jotka kokoavat kuoroja koko maasta viiden vuoden välein ja joita on vietetty 1800-luvun puolivälistä lähtien. Tämä maan kuva vahvistui entisestään viime vuosisadan 1980-luvun lopulla «laulavan vallankumouksen» aikana, kun kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat Tallinnan laulukentälle vaatimaan itsenäisyyden palauttamista laulamalla isänmaallisia lauluja. Nykyään Viron laulu- ja tanssijuhlat on luokiteltu Unescon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.
Iästä ja asuinpaikasta riippumatta monille virolaisille – kuten suomalaisillekin – on olennaista noudattaa saunarituaalia joka lauantai-ilta. Kesällä tai talvella saunailta saavuttaa täyteytensä silloin, kun kuumana ja hennoilla koivunvihdoilla itseään vihdottuaan on tilaisuus vilvoitella lähimmässä purossa tai lammessa.
Ruoalle on ominaista yksinkertaisuus ja läheisyys maahan; virolaiset arvostavat luonnontuotteita, tulivatpa ne maalta tai mereltä: metsäsieniä, metsämarjoja, kasvimaalla kasvatettuja vihanneksia, maitotuotteita, sianlihaa, lohta, silliä. Juomista olut, viina ja liköörit ovat tyypillisimpiä. Lämpiminä kesinä aito ruoka on «kama», joka valmistetaan hapanmaidosta ja viljaseoksesta. Mistään joulupöydästä ei saa puuttua «mulgikapsad», joka valmistetaan makeasta hapankaalista, ohrasta ja sianlihasta. Silli hienonnetun sipulin ja smetanan kanssa on yksi arvostetuimmista herkuista.
Viroa kutsutaan digitaaliseksi maaksi, sillä se on kehittänyt koko hallintonsa niin, että valtio takaa kansalaisille mahdollisuuden hoitaa mikä tahansa asiointi verkossa, olipa kyse pankista, hallinnosta tai luvasta yleisötapahtumaan tai terveysluvista. Jopa digitaalisella allekirjoituksella on sama arvo kuin käsin kirjoitetulla. Esimerkkinä kannattaa sanoa, että Skype kehitettiin Virossa.
Virosta tuli 1. joulukuuta 2014 maailman ensimmäinen maa, joka tarjosi virtuaalisen kansalaisuuden.
Päivi Niemelä
Konsuliasioiden avustaja