Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma

Suomalainen tutkija ja sosiaaliantropologi Johanna Pohjola esitteli torstaina 24. päivä kirjansa «Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma» Posadasin kaupungissa. Tapahtuman järjesti Ruta de la Yerba Mate -yhdistys (ARYM), jotta nuori pohjoismaalainen voisi esitellä tämän teoksen usean tutkimusvuoden jälkeen; kaikki alkoi juomasta henkilökohtaisena kokemuksena niinä neljänä vuotena, jotka hän asui maassamme. Perjantaina hän vieraili Colonia Liebigin maatalousosuuskunnassa, jossa hän tapasi hallituksen Ruta de la Yerba Maten varapuheenjohtajan Gisela Wacker de Faiferin seurassa ennen tapaamista mateviljelmän työntekijöiden kanssa alueen tilalla. Osuuskunnassa suomalainen keskusteli Noticias La Región -lehden kanssa.

Kirjan tarina
Kysyttäessä, missä elämänsä vaiheessa Johanna Pohjola aloitti kirjan kirjoittamisen, hän kertoo oppineensa «pakosta» niinä neljänä vuotena, jotka hän asui Buenos Airesissa. Juuri silloin häntä alkoi kiinnostaa se «sosiaalinen» puoli, jota matepiirit merkitsivät, kun hän opiskeli antropologiaa; niinpä hän teki siitä lopputyönsä ja «minusta tuli matero, maten rakastaja, en pysty jättämään sitä vaikka haluaisin». Johanna on kotimaassaan myös toimittaja ja kertoo, että teoksensa myötä hänestä tuli jonkinlainen yerba mate -asiantuntija, jota suomalaiset tiedotusvälineet haastattelevat jatkuvasti. Hän näkee maten kulutuksen kasvavan koko ajan ja selittää, ettei hänen kirjansa ole tieteellinen vaan suurelle yleisölle tarkoitettu; koska se pitää kääntää espanjaksi, sitä ei vielä saa Misionesin kirjakaupoista, vaikka yksi hänen tavoitteistaan on julkaista se espanjaksi.

Suomessa teos herätti paljon kiinnostusta: «se myi paljon enemmän kuin odotin olemassa olevien materojen keskuudessa, piti ottaa toinen painos, ja päädyin kansalliseksi mate-asiantuntijaksi, ja kulutus kasvoi jokaisesta jutusta, jonka tein tiedotusvälineisiin».

Pohjola totesi, että vaikka Suomessa juodaan kahvia asukasta kohti enemmän kuin missään, «nyt tapahtuu se, että moni vaihtaa kahvin mateen, koska he kokevat maten terveellisemmäksi; keitetty mate on kuitenkin se, jota juodaan eniten, ei niinkään bombillalla juotu mate».

Sosiaaliantropologi selitti valinneensa nimen «Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma», koska se kuulostaa suomeksi paremmalta kuin kirjaimellisesti espanjaksi käännettynä: «halusin, että mate on mukana, ja Etelä-Amerikka siksi, ettei se ole vain Argentiinasta vaan myös Paraguaysta, Uruguaysta ja Brasilian eteläosista; ja se on voimajuoma – suomeksi sana tarkoittaa voimaa – halusin välittää, että mate välittää fyysisen voiman lisäksi toista voimaa: sosiaalista, kulttuurista, jakamista».

Suomalainen tutkija kertoi, että hänen maassaan juodaan paljon keitettyä matea ja sitä myydään kahviloissa, mutta «yhä useampi keitettyyn mateen rakastuttuaan alkaa juoda kaadettua matea; jotkut pitävät makua hyvin voimakkaana, ja kirjassa kerron, että on maustettua yerbaa ja että sokeria voi lisätä».

Suomalaiselle maten juominen on kallista, tutkija myönsi, ja kertoi että «sitä myydään paljon luonnontuotteiden ekokaupoissa; puoli kiloa maksaa 7–9 euroa, ja monet materot tilaavat netistä Saksasta, 5 euroa puoli kiloa, mikä olisi virallisella kurssilla 50 pesoa».

Suurin osa käytetyistä yerba-merkeistä on Argentiinasta, ei Brasiliasta, mutta kaikki eivät päädy sinne asti.
Pohjola selitti, että yerban käyttö pussukoissa johtuu «paljolti ihmisten terveyskiinnostuksesta; koko Euroopassa on vihreän teen buumi, ja mate tuli sitä kautta mukaan värin ja antioksidanttiominaisuuksien yhdistämisen kautta».
Antropologi selittää, että kirjassaan hän esittää ulkomaalaisen näkemyksen siitä, mitä yerba mate on, sivuuttamatta guaraníjuuria: «yritin tavoittaa kaiken olennaisen, ja on minulle kunnia puhua siellä matesta, se on kaunis juoma, vaikka monista siellä tuntuu vielä vahvalta jakaa bombilla», hän sanoi.

Teoksesta «Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma» hän kertoi, että se on kirjoitettu ja toimitettu suomeksi, se käsittelee Mercosurin klassista juomaa ja sen on julkaissut kustantamo Into Kustannus Oy. Vuonna 2005 valmistuneessa maisterintyössään pohjoismainen kirjoittaja osoitti, että mate on ominaisen tavan lisäksi juoma, jonka nauttimiseen liittyy sosiaalinen tehtävä: ihmisten välinen suhde ja osallisuus.

Fennia kiittää argentiinalaista toimittajaa Gisela Wackeria siitä, että hän jakoi kanssamme suomalaiselle antropologille Johanna Pohjolalle tehdyn jutun: Katso alkuperäinen juttu