Tiivistelmä
- Sana vappu tulee ruotsin sanasta Valborg, joka juontuu Valburgasta (n. 710-779), Heidenheimin luostarin abbedissasta. Katolisessa kalenterissa hänen juhlapäivänsä on 25. helmikuuta, mutta Suomessa, Ruotsissa ja Baijerissa sitä vietetään 1. toukokuuta, jolloin hänen jäännöksensä siirrettiin.
- Juhlaa vietetään kahtena päivänä: vappuaattona 30. huhtikuuta iltapäivästä yöhön ja vappuna 1. toukokuuta, joka on samalla kansainvälinen työn päivä.
- Kirkkopuistossa Minna Canthin patsas lakitetaan jättiläismäisellä valkoisella ylioppilaslakilla. Sen jälkeen spontaani kulkue laskeutuu Mattilanniemen rannalle teekkarikasteeseen, jossa ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijat eli fuksit saavat lakkinsa suoritettuaan erilaisia tehtäviä.
- Salamanca ja Jyväskylä jakavat yliopiston painoarvon kaupungeissaan: 28 000 opiskelijaa ja 6 000 ulkomaalaista vastaan 15 200 ja 1 000. Jyväskylän aikuiskoulutuksessa on lisäksi noin 25 000 opiskelijaa, joista suurin osa tulee EU:n ulkopuolelta.
VAPUN AATTO
Vapun kanssa on oltava varovainen, jos siitä aikoo kirjoittaa: jos ei osaa suomea eikä perehdy tai kysy tarpeeksi, voi tehdä itsestään melkoisen pilkan.
Huomioon otettavia asioita on useita, kuten väriset haalarit, erilaiset lakkityypit, kymmenet tunnukset, kunkin juhlan omat nimitykset, päivämäärät, seremonioiden protokolla ja sitten vielä kirjoittamattomat tavat … Ja lisäksi juhlapäiviä on kaksi: 30. huhtikuuta ja 1. toukokuuta.
Vapun aattoa kutsutaan täällä vappuaatoksi, ja sitä vietetään 30. huhtikuuta iltapäivällä ja illalla. Vappua puolestaan vietetään 1. toukokuuta. Mutta emme ymmärtäisi vappuaattoa ymmärtämättä ensin vapun alkuperää.
Vapun alkuperä
Suomen sana vappu tulee ruotsin sanasta Valborg, joka puolestaan juontuu nimestä Valburga (n. 710 – 25. helmikuuta 779). Hän oli englantilainen kristitty pyhimys, Heidenheimin luostarin abbedissa vuodesta 761 ja edusti anglosaksista lähetystyötä frankkien parissa Saksassa.
Valburga kuoli Heidenheimissa 25. helmikuuta 779. Sinä päivänä vietetään hänen juhlaansa katolisessa kalenterissa, joskin joissakin paikoissa — kuten Suomessa, Ruotsissa ja Baijerissa — juhlaa vietetään hänen jäännöstensä siirron ja kanonisointinsa päivänä eli 1. toukokuuta.
Kyseessä on myös talven ja kevään vaihteen ajankohta Suomen kaltaisilla leveysasteilla, pääsiäisen jälkeen ja silloin kun useimmat puut alkavat puhjeta lisääntyvän auringonpaisteen ja nousevien lämpötilojen myötä.
1800-luvun lopulta lähtien tämän perinteisen juhlan omaksuivat yliopisto-opiskelijat ja lukion käyneet ylioppilaat, jotka pukevat päähänsä valkoisen lakin. Yliopisto-opiskelijat pukeutuvat lisäksi työhaalareihin, joiden väri kertoo alasta. Nämä ovat haalarit, joita pidetään yleensä hihoista vyötärölle solmittuina ja jotka ovat sponsorimerkkien peitossa.
Myöhemmin päivä osui yhteen kansainvälisen työn päivän kanssa, jota vietetään vuoden 1886 Yhdysvaltain suurlakon muistoksi työntekijöiden oikeuksien puolesta.
Syitä on siis nelinkertaisesti — mutta on vielä viideskin³.
Linkki
Minunlaiselleni maallikolle, joka ei opiskellut korkeakoulussa eikä lukiossa Suomessa ja jolle Erasmus osui kohdalle jo hieman myöhään, sanoisin, että ainoa yhteinen asia oman yliopistoni ja Jyväskylän yliopiston välillä on Gaudeamus igitur¹.
On syytä huomata, ettei vappu ole yksinomaan yliopistojuhla, vaan kaikkien niiden opiskelijoiden juhla, jotka ovat käyneet lukion eli korkeakouluopintoihin valmistavan koulutuksen.
Salamancasta Jyväskylään
Salamancan ja Jyväskylän yliopistot jakavat sen taloudellisen ja kulttuurisen merkityksen ja painoarvon, joka niillä on kaupunkiensa yhteiskuntarakenteessa.
Salamancassa meillä on tunat, jotka ovat nykyään ainoita tunnusasua käyttäviä, ja siellä on vuosittain noin 28 000 kirjoilla olevaa opiskelijaa, jotka täyttävät kadut joka päivä ja joka ilta ja ovat huomattava tuki paikalliselle taloudelle.
Vuosittain siellä opiskelee 6 000 ulkomaalaista (21 %), mikä antaa kaupungille kansainvälisen yliopistoluonteen — sellaista Jyväskylässä ei ole yhtä selvästi.
Jyväskylässä on haalarit ja lakit, noin 15 200 yliopisto-opiskelijaa, joista 1 000 on ulkomaalaisia (6,58 %). Aikuiskoulutuksessa sen sijaan on kirjoilla noin 25 000 opiskelijaa, joista suurin osa ei ole Euroopan unionista.
Esimerkiksi Gradian aikuislukion tunneillani suurin osa tovereistani on pakolaisia ja työntekijöitä Ukrainasta, Iranista, Afganistanista, Bangladeshista, Sri Lankasta, Intiasta, Pakistanista ja Filippiineiltä … ja minulla on yksi toveri Meksikosta ja toinen Vietnamista.
Kaduilla olen näinä päivinä tuskin kuullut kuin pieniä espanjalaisten ja ranskalaisten yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä, en muuta.
Tässä joitakin tietoja molemmista yliopistoista. Tunnustetun opetuksen laadun osalta olen tarkastellut kolmea rankinglistaa.
| Salamanca | Jyväskylä | |
| Perustamisvuosi | 1218 | 1863 |
| Opiskelijamäärä | 28.000 | 15.200 |
| Sijoitus sivustolla www.topuniversities.com | 526 | 498 |
| Sijoitus sivustolla timeshighereducation.com | 801-1000th | 401-500th |
| Sijoitus sivustolla uniranks.com | 334 | 268 |
Linkki
Jyväskylän yliopiston ja sen kampusten historia
Miten ja missä vappuaattoa vietetään
Jo muutamaa päivää aiemmin keskustan kaduille pystytetään ruoka- ja juomakojuja, joissa on simaa ja munkkeja, ja ilmapalloja ja jäätelöä myydään kiertäen, iästä riippumatta.
Jyväskylän tärkeimmät vappuaaton juhlapaikat ovat Kirkkopuisto ja Mattilanniemi. Päivämäärä on 30. huhtikuuta.
Kirkkopuistossa Minna Canthin patsas lakitetaan jättimäisellä valkoisella lakilla, ja Mattilanniemen rannalla suoritetaan ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoiden rituaalinen kaste. Sen jälkeen puistoissa vietetään suurta piknikiä dj:n ja juomien kera. Tampere oli ensimmäinen kaupunki, jossa juhlittiin tällä tavalla.
Teekkarikaste
Teekkarikaste⁴ on suomalainen insinööriopiskelijoiden initiaatioperinne, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat eli fuksit ”kastetaan” teekkareiksi.
Se järjestetään vapun aattona 30. huhtikuuta. Minna Canthin patsaan lakitusseremonian (tai vaihtoehtoisesti Uno Cygnaeuksen) jälkeen syntyy joka vuosi spontaani kulkue, joka suuntaa Mattilanniemen rannalle, missä teekkarit kastetaan.
Ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijat (fuksit) saavat teekkarilakkinsa suoritettuaan useita tehtäviä ja osoitettuaan sitoutumisensa opiskelijakulttuuriin.
Linkki
Violetti lakki
Insinöörilakki eli ”imppulakki”
Se on ammattikorkeakoulujen valmistuneiden insinöörien ja insinööriopiskelijoiden käyttämä lakki.
Ajatuksen insinöörilakista keksi vuonna 1969 Heikki Silván, helsinkiläinen insinööriopiskelija, Helsingin teknillisen opiston (HTO) oppilaskunnan joka kevät järjestämää ”Pälvinpäivän Pimaus” -tapahtumaa varten.
Insinöörilakki oli alkuaikoinaan suosittu ja laajassa käytössä. Sen käyttö kuitenkin unohtui vuosiksi, kunnes noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin insinööriopiskelija Vesa Järvinen herätti perinteen henkiin kehitettyään lakkia. Nykyään sekä opiskelijat että valmistuneet insinöörit käyttävät insinöörilakkia.
Linkki
Huomautuksia
¹ Gaudeamus igitur (”Iloitkaamme siis”) on monien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten yliopistojen omaksuma hymni, joka ylistää nuoruutta, opiskelua ja elämää. Kyseessä on tuntemattoman tekijän opiskelijalaulu. Alun perin sen nimi oli De brevitate vitae (”Elämän lyhyydestä”), ja sitä laulettiin ensi kerran saksalaisissa yliopistoissa 1700-luvun puolivälissä.
² Circa tarkoittaa latinaksi ”noin, suunnilleen”.
https://stylus.usal.es/monografico/gaudeamus-igitur/
³ Walpurgisyö
Walburga, Walpurga, Valborg, Waldburgis tai Walpurgis ovat muita tapoja viitata pyhimyksen nimeen.
Walpurgisyö (saksaksi Walpurgisnacht, ruotsiksi Valborgsmässoafton) on perinteinen eurooppalainen juhla, jota vietetään 30. huhtikuuta vasten 1. toukokuuta erityisesti Saksassa. Se merkitsee talven päättymistä ja kevään alkua, ja siihen liittyy perinteisesti noituus, kokot pahojen henkien karkottamiseksi ja luonnon palvonta.
Saksan kristityt kunnioittivat pyhää Valburgaa, koska hän taisteli ruttoa, raivotautia ja hinkuyskää sekä noituutta vastaan. Kristityt rukoilivat Jumalaa pyhimyksen esirukouksen kautta suojautuakseen noituudelta, sillä Valburga onnistui käännyttämään paikallisen väestön kristinuskoon.
Todellisuudessa pyhällä Walpurgiksella ei ollut mitään tekemistä tämän riitin kanssa; pikemminkin tuo yö valittiin vastakohdaksi pyhäinpäivälle (1. marraskuuta), sillä pakanallisten riittien viettäminen kuusi kuukautta myöhemmin eli vuoden vastakkaisella puolella on rituaalinen tapa kääntää niiden merkitys päinvastaiseksi.
MUISTIINPANOJA
- Valburgan jäännöksistä tuli pyhiinvaelluskohde.
- Hänen juhlapäivänsä on 1. toukokuuta, ja se tunnetaan Suomessa vappuna.
- Uskotaan, että noidat kokoontuvat vapun aattona Brockenille, Harzin vuoriston korkeimmalle huipulle Saksassa.
- Vuoden 1776 walpurgisyönä Adam Weishaupt perusti Baijerin metsissä illuminatien lahkon.
⁴ ”Teekkarikaste” on keskeinen perinne suomalaisten insinööriopiskelijoiden (teekkarien) kulttuurissa, erityisesti Tampereella (aiemmin TTY, nykyään osa Tampereen yliopistoa).
Siihen kuuluu yleensä symbolinen kaste, joka liittyy usein veteen (kuten Tammerkoskeen Tampereella), tai muita hauskoja ja perinteisiä riittejä.
Huomautus valokuvista: ellei kuvatekstissä toisin mainita, kirjoittaja on ottanut kaikki valokuvat artikkelissa kuvattuna päivänä ja siinä mainituissa paikoissa.
Huomautus: artikkelissa mainitut tuotemerkit ja yritykset eivät ole millään tavalla kaupallisesti tai taloudellisesti sidoksissa siihen; kyseessä on pelkästään kirjoittajan kokemuksen kuvaus.
Alkuperäinen artikkeli: jyvaskyla-erasmus.blogspot.com