Tiivistelmä
- Sara Henttonen on Suomen Buenos Airesin -suurlähetystön ensimmäinen sihteeri; hän opiskeli viestintätieteitä Helsingin yliopistossa ja työskenteli toimittajana Ilta-Sanomissa.
- Hän tuli ulkoministeriöön Suomen Berliinin-suurlähetystössä vuonna 2010 suorittamansa harjoittelun jälkeen.
- Hän löytää ammattien välillä yhtymäkohtia: molemmissa on valittava tietoa, analysoitava se ja tiivistettävä niin, että kuka tahansa ymmärtää, ei vain diplomaatit.
- Hän täsmentää, että Suomessa diplomaattien virat ovat uravirkoja eivätkä poliittisia, ja että arkinen seksismi on olemassa sielläkin: juuri se huolestuttaa häntä eniten.
Sara Henttonen on Suomen Buenos Airesin -suurlähetystön ensimmäinen sihteeri; hän on ollut täällä kahdeksan kuukautta tuossa tärkeässä tehtävässä. Hän on nuori nainen, jolla on vankka koulutus kansainvälisiin suhteisiin. Hän opiskeli viestintätieteitä Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja on työskennellyt myös toimittajana.
Miksi diplomatia kiinnostaa sinua?
Uskon, että isäni vaikutti minuun, vaikkei hän ollut diplomaatti; insinöörinä hän matkusti moniin maihin, koska hoiti kansainvälisiä asioita. Hän kertoi meille paljon kokemuksistaan ulkomailla, ja ajattelin että haluaisin työn, jossa käyttäisin jakkupukua ja matkustaisin paljon. No, en aina käytä jakkupukua! Diplomatiaan pääsemiseen on paljon vaatimuksia, mutta vuonna 2010 tein harjoittelun Suomen Berliinin-suurlähetystössä, ja sen jälkeen tulin ulkoasiainministeriöön. Olin työskennellyt aiemmin toimittajana suomalaisessa Ilta-Sanomat -lehdessä, ja tarkemmin ajatellen journalismilla ja diplomatialla on paljon yhteistä. Molemmissa on tiedotettava, valittava tieto, analysoitava se ja tiivistettävä se selkeästi ja ymmärrettävästi kaikille, koska meidän on viestittävä koko maailman kanssa eikä vain diplomaattien kanssa, ja meidän on perusteltava olemassaolomme ihmisille.
Ensimmäisen sihteerin tehtävä on hyvin korkea suurlähetystössä, sillä seuraava askel olisi suurlähettiläänä oleminen, eikö? Tai… voisit hakea poliittista virkaa.
Suurlähettilääksi minulta puuttuisi ainakin kaksikymmentä uravuotta, enkä sitä paitsi tiedä haluaisinko sitä työtä. Poliittista virkaa en edes ajattele, sillä Suomessa diplomaattien virat eivät ole poliittisia vaan uravirkoja.
Oliko sinun naisena vaikeampi sopeutua kansainväliseen maailmaan, jossa on yhä joitakin «machistisia» asenteita?
Tämä aihe on minulle hyvin läheinen, koska kasvoin ajatellen että voisin tehdä mitä tahansa, aivan kuten mies. Mutta Suomessakin on arkista seksismiä, ja juuri sitä pelkään eniten, koska se on huomaamatonta. Emme voi ajatella, että nainen tai mies on tai ei ole jotain sukupuolensa vuoksi; sen sijaan työn tekeminen mahdollisimman hyvin on ainoa tie edetä elämässä.
Valitsitko Argentiinaan tulon jostakin erityisestä syystä?
Olen hyvin iloinen siitä, että ensimmäinen asemapaikkani on täällä. Minusta se on hyvin kiinnostava maa, jossa on paljon mahdollisuuksia. Myös sen siirtolaishistoria kiinnittää huomiotani. Vuonna 2008 tein matkan Latinalaiseen Amerikkaan, ja sen maisemat, tavat ja ihmiset vetivät minua puoleensa. Siksi olen hyvin iloinen saadessani työskennellä kahdenvälisten asioiden parissa.
Voisitko kertoa jotain niistä seminaareista, joita Suomen ja Ruotsin suurlähetystöt ja Eurokamari järjestivät Argentiinan katolisessa yliopistossa viime 25. maaliskuuta ja heti perään Mendozassa? Mihin johtopäätöksiin tulitte?
Seminaarit käsittelivät yritysten yhteiskuntavastuuta, erityisesti viinialalla. Katolisessa yliopistossa seminaarin avasi työministeri Carlos Tomada, ja hän selitti, että Argentiina huolehtii ihmisten ihmisarvoisesta työstä. Systembolagetin ja Alkon, Ruotsin ja Suomen valtiollisten monopolien1, edustajat selittivät, että heidän asiakkailleen oli hyvin tärkeää tietää, mistä ostetut tuotteet tulevat, ettei ole ympäristön saastumista eikä orja- tai lapsityötä. Usein yritykset, varsinkin pk-yritykset, ajattelevat että yhteiskuntavastuullinen toiminta tuottaa vain lisäkuluja.2
Mendozassa pidettiin seminaari Cuyon kansallisessa yliopistossa, ja siihen osallistui monien viinitilojen edustajia ja myös alan opiskelijoita.
Onko taloudellinen vaihto Suomen kanssa samalla tasolla, vähäisempää vai suurempaa kuin ennen? Onko teillä yhteisiä hankkeita sen vauhdittamiseksi?
Taloudellinen vaihto on viime vuosina laskenut aiempiin aikoihin verrattuna, mutta toivomme sen nousevan taas, erityisesti että useampia suomalaisia yrityksiä tulisi Argentiinan markkinoille ja että Argentiina veisi enemmän tuotteita Suomeen, sillä tällä hetkellä vienti on hyvin rajallista. Suomessa on paljon kiinnostusta matkustaa Argentiinaan; samoin olisi hyvin hyvä vauhdittaa matkailua Suomeen.
Mikä on paras aika käydä Suomessa ja mitä suosittelisit matkailijalle nähtäväksi tai tehtäväksi siellä?
Parhaat kuukaudet Suomeen menoon ovat kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Perinteisempien nähtävyyksien lisäksi suosittelen maistamaan uutta pohjoismaista keittiötä, joka on jo kansainvälisesti kuuluisa. Erityisesti Helsingissä ja Turussa on nykyään hyvin hyvä ruokatarjonta. Helsingissä on useita saaria, joihin on äskettäin avattu uusia ravintoloita ja baareja. Niiden joukossa on saari nimeltä Lonna, joka oli aiemmin sotilasaluetta mutta joka viime vuonna otettiin tällaiseen käyttöön; siellä voi perinneruokien maistelun lisäksi kuunnella elävää musiikkia iltaisin.
Onko kulttuuri- tai akateemista toimintaa, joka yhdistää maita?
Tänä vuonna vietetään suomalaisen säveltäjän Sibeliuksen juhlavuotta, ja esimerkiksi Colón-teatterissa kansallinen filharmonia on jo soittanut hänen kuuluisan Finlandia-teoksensa. Suosittelen, että kulttuuritapahtumista kiinnostuneet seuraavat Suomen suurlähetystön Facebookia: https://www.facebook.com/EmbajadaFinlandiaBuenosAires
Huhtikuusta lähtien Buenos Airesiin on nimitetty Madridin-instituutin pysyvä edustaja, filosofian maisteri Jali Wahlsten, joka huolehtii kulttuurivaihdon edistämisestä.3
Molempien maiden useiden yliopistojen ja instituuttien välillä on akateemista vaihtoa.
Kuinka kauan olet täällä, ja mitkä maamme tavat vaikuttavat samanlaisilta kuin siellä?
Periaatteessa olen täällä kolme vuotta. Yhtäläisyyksistä: vaikka se kuulostaa oudolta, meillä on tango ja myös mieltymys grilliruokaan. Molemmat ovat vähän erilaisia, mutta tangosta pidämme kovasti; ja kesäisin useimmat tekevät pienen grillauksen pihallaan, erityisesti kesämökeillä. Tärkeintä minulle on ymmärtää, ettei maa ole vain Buenos Aires. Olen jo kiertänyt joitakin paikkoja, kuten Mendozan maakuntaa, josta pidin kovasti, ja tutustunut myös Tulimaahan, Iguazún putouksiin ja Saltaan. Ja aion jatkaa kiertämistä. Kaupunki vaikutti saapuessani valtavalta ja hyvin meluisalta, mutta kun matkustin Suomeen, Helsinki näytti minusta pikkukylältä! Sopeudun edelleen.
Fennia kiittää Sara Henttosta haastattelusta.
1 Ruotsissa ja Suomessa ne ovat monopoleja, koska valtio hoitaa alkoholijuomien myynnin.
2 Yhteiskuntavastuu on itse asiassa vanha käsite, joka on nykyään nousemassa uudelleen esiin kansainvälisesti ja nimenomaan säädeltynä. Ennen, monta vuotta sitten, jotkut yritysten omistajat huolehtivat siitä, että heidän työntekijänsä osasivat esimerkiksi lukea ja kirjoittaa, ja elleivät osanneet, he järjestivät siihen kursseja. He antoivat myös koulutarvikkeita työntekijöiden lapsille, huolehtivat työpaikan ympäristöstä ja työntekijöidensä terveydestä ja levosta. Heillä oli yhteiskunnallista tietoisuutta mutta myös tietoisuus siitä, että kun työntekijöillä on jossakin hyvä olla ja heitä kohdellaan arvokkaasti, he myös työskentelevät paremmin.
3 Suomen Madridin-instituuttia hallinnoi Suomen Madridin-instituutin säätiö, joka kuuluu Helsingin yliopistoon; sen nykyinen johtaja on Auli Leskinen. Tämän vuoden huhtikuusta aloitti virallisesti toimintansa edustaja Jali Wahlsten Buenos Airesissa, toimipaikkanaan Suomen suurlähetystö. Instituutilla on kuitenkin ollut toimintaa Argentiinassa jo vuodesta 1998.