Suomen Suurlähettiläs Jukka Siukosaari Haastattelu

Suomen Suurlähettiläs Jukka SiukosaariSuomen Suurlähettiläs Jukka Siukosaari

1. Miksi halusitte tulla suurlähettilääksi Argentiinaan?

Latinalaisen kulttuuriperimän maat sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa ovat kiinnostaneet minua kouluvuosistani lähtien. Ensimmäinen asemapaikkani diplomaattina oli Rooma, ja jo hakiessani sinne Buenos Aires oli suosikkilistallani (yhdessä Madridin ja Santiago de Chilen kanssa). Nautimme puolisoni kanssa kovasti Italiassa elämisestä ja meistä oli luontevaa jatkaa latinoyhteiskuntiin tutustumista täällä Buenos Airesissa. Kaupunki ja maa ovat osoittaneet valintamme oikeaksi – Argentiina on maa jossa on mukavia ihmisiä.

 

2. Miten diplomaattiuranne alkoi?

Suurlähettiläs ja hänen vaimonsa Mariella

Suurlähettiläs ja hänen vaimonsa Mariella

Kun olin suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 1992, työskentelin jonkin aikaa tutkijana ja myyntiedustajana, molemmat työpaikkoja jotka liittyivät suoraan kauppatieteen opintoihini.. Olin kuitenkin pitkään ollut kiinnostunut vaihtoehtoisesta urasta kansainvälisen politiikan ja diplomatian parissa (kirjoitin kerran kouluaineenkin unelma-ammatistani suurlähettiläänä), ja kun ulkoasiainministeriö haki uusia diplomaattiuran virkamiehiä vuonna 1994, päätin hakea.

 

3. Missä maissa olette työskennellyt tähän mennessä?

Suomen lisäksi olen tehnyt tätä työtä Irlannissa, Italiassa, Etelä-Afrikassa ja Britanniassa. Argentiina on siten viides asemamaani ja toivon, ettei se jää viimeiseksi.

 

4. Milloin Argentiinan ja Suomen diplomaattiset ja kauppasuhteet alkoivat ja miten? Ketkä ne aloittivat?

Argentiina tunnusti Suomen itsenäisenä valtiona jo vuonna 1918, kuusi kuukautta Eduskunnan itsenäisyysjulistuksen jälkeen, joka tapahtui 6. joulukuuta. Taloudelliset suhteet alkoivat kehittyä 1920-luvulla. Suomen tärkeimmät vientituotteet liittyivät metsäteollisuuteen: sanomalehti- ja muut paperi, pahvi, vaneri ja selluloosa. Toimme Argentiinasta maataloustuotteita: kauraa, maissia, vehnää, pellavansiemeniä, vuotia ja kasviöljyjä. 1920-luvulla molemmat maat nimittivät myös ensimmäiset lähettiläänsä ja Suomen suurlähetystö Buenos Airesissa avattiin 1929. Kauppasuhteiden käynnistyminen tapahtui kuitenkin yksityisten liikemiesten toimesta.

 

5. Mitkä ovat olleet tämän suhteen parhaat hetket ja miksi; ja mitkä ovat olleet vaikeimpia aikoja alusta lähtien? Entä viime vuosina?

Suomessa muistetaan hyvin että Argentiina oli ensimmäinen maa joka vastasi YK:n edeltäjän, Kansainliiton pyyntöön lähettää ruoka-apua kun talvisotamme Neuvostoliittoa vastaan oli alkanut. Suomi taas oli
merkittävä paperikoneiden ja laivojen toimittaja Argentiinan rakentaessa teollisuuttaan.

Kaikissa kahdenvälisissä suhteissa on joskus tavallista vaikeampia kysymyksiä. Tämän suurlähetystön tehtävänä on alusta alkaen ollut ratkaista kauppaan ja investointeihin liittyviä ongelmia – tuontirajoitukset eivät ole uusi ilmiö. Viimeisen vuosikymmenen aikana suhde oli jännittynyt suomalaisen yksityisen yrityksen Uruguayhin tekemä investoinnin johdosta. Mutta onnistuimme jättämään nuo vaikeudet taakse avoimen ja rakentavan dialogin avulla. Se on suomalainen tapa tehdä asioita – laitetaan kiistakysymykset pöytään, etsitään yhdessä ratkaisu ja jatketaan eteenpäin. Maailma jossa elämme, on keskinäisriippuvuuden ja yhteistyön maailma. Mikään maa ei voi menestyä jos se yrittää toimia tyhjiössä.

 

6. Mitä mahdollisuuksia näette kahdenvälisille suhteille tulevaisuudessa?

On paljon mahdollisuuksia syventää yhteyksiä Argentiinan ja Suomen välillä. Suomalaisen yhteiskunnan valttikortti, koulutussektori, on luonnollinen kasvuala. Vaihto-opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan. Uskon että tieteellis-tekniseen yhteistyöhön on myös hyviä mahdollisuuksia, esimerkiksi bioenergian alalla. Argentiinalaiset kollegani ovat hyvin kiinnostuneita Suomen innovaatiopolitiikasta ja kyvystä luoda kasvuyrityksiä yliopistojen tutkimushankkeista.

Kahdenvälistä kauppaa on myös varaa kasvattaa. Suomalaiset yritykset seuraavat Argentiinan markkinoita, mutta tarvitsevat avoimemman ja ennustettavamman toimintaympäristön lisätäkseen läsnäoloaan täällä. Meidän on myös tutkittava investointien mahdollisuuksia, molempiin suuntiin.

 

7. Mitä Suomi tuo Argentiinasta ja mitkä ovat suurimmat vientituotteet?

Viimeisen vuosikymmenen aikana viinistä on tullut tärkein tuontiartikkeli mutta parina viime vuotena myös mineraalit ovat kasvattaneet selvästi osuuttaan kaupasta. Viennissämme perinteiset paperiteollisuuden tuotteet hallitsevat, vaikkakin korkean teknologian tuotteet ovat kasvussa, erityisesti mobiiliteknologiaan liittyvät ohjelmistotuotteet. Nokia esimerkiksi on edelleen vahvasti läsnä Argentiinassa verkkotoimitusten muodossa, vaikka sen kännykkätuotanto myytiinkin Microsoftille.

 

8. Suomi täyttää 100 vuotta itsenäisenä maana vuonna 2017. Mitä suunnitelmia suomalaisella siirtokunnalla on tätä hetkeä ajatellen?

Suomalainen siirtokunta Argentiinassa on melko pieni ja vaikuttaa parhaillaan olevan läpikäymässä sukupolvenvaihdosta. Tiedossani on, että maanmieheni Misionesissa, jotka ovat ensimmäisten tänne saapuneiden suomalaisten siirtolaisten jälkeläisiä, suunnittelevat matkaa Helsinkiin ja ehkä muillekin paikkakunnille vuonna 2017. Varmasti tulemme järjestämään juhlallisuuksia myös Buenos Airesissa ja Misionesissa.

 

9. Onko teillä perhettä ja viihtyvätkö he täällä?

Puolisoni ja kolme lastamme (14-, 11- ja 8-vuotiaat) ovat täällä kanssani ja kaikki neljä ovat hyvin tyytyväisiä siihen mitä saavat kokea. Ihmiset ovat ystävällisiä ja lämpimiä, kaunis maaseutu tarjoaa loputtomia matkustusmahdollisuuksia, unohtamatta uskomattoman hyvää ilmastoa. On tietenkin toisinaan raskasta asua näin kaukana sukulaisistamme ja ystävistämme, mutta yritämme korvata sen viettämällä suurimman osan Suomen kesästä lähellä juuriamme.

 

10. Mitkä ominaisuudet argentiinalaisissa ovat teistä kiinnostavimpia, miten he eroavat suomalaisista tai muistuttavat heitä?

Argentiinalaiset elävät enemmän tässä hetkessä kuin me, seikka jolla on sekä myönteiset että kielteiset puolensa. He ovat myös aidosti kiinnostuneita tapaamistaan ihmisistä ja suhtautuvat hyvin intohimoisesti moniin elämänalueisiin, kuten kulttuuriin tai urheiluun.

 

11. Mikä ovat Argentiinassa asumisen mielenkiintoisimmat puolet?

Nautin mahdollisuudesta opiskella ja ymmärtää tämän historialtaan hyvin rikkaan maan kulttuuria ja yhteiskuntaa. Diplomaatin tehtävä on olla tarkkailija, mutta on mukava myös huomata että oppiessani tuntemaan tätä kansaa voin rakentaa siltoja kahden hyvin kaukana toisistaan sijaitsevan yhteiskunnan välille.

 

12. Oletteko jo ehtinyt kokeilla kaikkia argentiinalaisia tapoja vai vieläkö haluaisitte tehdä tai kokeilla jotain (tanssia tangoa, maistaa jotain ruokalajia, vierailla tietyssä paikassa jne.)

On vielä paljon asioita joita emme perheenä ole ehtineet tehdä. Ratsastusretki maaseudulla on ilman muuta listallamme, samoin kuin hiihtäminen, jota aiomme kokeilla Ushuaiassa syyskuussa. Valaat, pingviinit ja jäätiköt ovat muutamia niistä asioista joita meillä Suomessa ei ole ja jotka siten ovat välttämättä ohjelmassamme. Ruoan suhteen haluan kokeilla patagonialaista lammasta.

 

13. Voisitteko kertoa jonkin anekdootin täällä viettämienne vuosien ajalta?

Vähän sen jälkeen kun saavuimme Argentiinaan, adoptoimme kaksi hylättyä koiranpentua ja kissan. Ne ovat antaneet meille monta unohtumatonta hetkeä, mm. tuhoamalla joitakin huonekaluja ja tappelemalla naapurin koiran kanssa. Mutta ne ovat myös auttaneet meitä tutustumaan paljon paremmin naapurustoomme ja ihmisiin jotka siellä asuvat. Lemmikkimme muuttavat kanssamme seuraavaan kohdemaahamme ja ovat siten elävä muisto argentiinalaisesta kokemuksestamme.