Entisaikojen Joulut

Vastahan ollaan astumassa marraskuuhun kun seka Suomessa etta myos nailla leveysasteilla alkaa erikoinen ilmapiiri. Suomessa joka kaupungissa loistavat joulukatujen varikkaat valot ja kuuluu joulumusiikki. Taallapain nayteikkunoita valtaa jo varivalot, rusetit, joku hikinen joulupukki seka kaikennakoisia lahjavinkkeja: elektroniikkaa, peleja, kannykoita, kameroita, kodinhoitokoneita aidille (jottei han vaan unohtaisi imuroida matot seka mikrossa valmistetut herkut!) , muovileluja tuotu ties mista, vaatteita, jalkineita, ehka jopa joku kirjaehdotus rantalukemiseksi kesalla. . .Nama kaikki jutut kuormittaakseen perheen budjettia helpoissa erimaksuissa ensi talven alkuun saakka.
Lyhyt selostus suomalaisista jouuvalmisteluista. Siella talvi tosiaan auttaa erikoisen ilmapiirin luomiseksi. Joulupukki integroituu paremmin lumiseen ymparistoon punaisessa asussaan, reellaan ja uskollisen Rudolf-poronsa kanssa.
Ennen juhlien valmistelua, on tapana suorittaa kodin perusteellinen joulusiivous johon osallistuu koko perhe (siella ei ole kotiapulaisia). Sen jalkeen, seka kaupungeissa etta maalla, hankitaan joulukuusi joko hakemalla se lahimmasta metsasta tai ostamalla se torilta. Joulukuusen valinta on koko perheen asia silla kaikkien on oltava yhta mielta valinnasta. Kuusen pitaa olla tuore, ei ulkomailta tuotu ja on varmistettava, ettei neulaset heti tipu maahan. Kerran kotona, kuusi pannaan vesiampariin suojaisaan paikkaan sulaamaan ja vasta pari paivaa ennen aattoa se siirretaan sisatiloihin koristettavaksi. Perheen pisin asettaa kuusen latvaan joulutahti. Loppukoristelu jaa lasten tehtavaksi. Kun teini-ikana vietin joulut isoaitini luona luona Karjalohjalla, kuusen koristeeksi ripustettiin punaisia argentiinalaisia omenoita Rio Negrosta, pienia Suomen lippuja, piparkakkuja ja punaisia kynttiloita.
Kun kuusi on kerran valittu perheen naiset paneutuvat jouluruoan valmistukseen. Tuore siankinkku paistetaan ruisjauhotaikinaan kaarittyna yon lapi uunissa. Kinkun seuraksi valmistetaan porkkana-, lanttu- ja bataattilaatikoita, rosollia ja puolukkahilloa. Erilaiset jalkiruoat sisaltavat useimmiten syksylla poimittuja marjoja. Ennen vanhaan, perinteinen jouluateria koostui valkokastikkeen peittamasta keitetysta lipeakalasta seka ei makeasta riisipuurosta johon piilotettiin kuorittu manteli. Se, joka sai mantelin, kokisi jotain hauskaa seuraavana vuonna.
Muutama viikko ennen joulua perheen ja ystavien kesken jarjestetaan valvojaiset lahjojen tekoon: naiset kutovat villasukkia, lapasia, myssyja ja kaulaliinoja. Silla aikaa miehet valmistavat omien reseptien mukaisia sillisailykkeita.
24.12 kun paiva hamartyy, ihmiset suuntautuvat hautausmaalle muistaakseen rakkaitaan asettamalla valkoinen kynttila haudalle. Kynttilat palavat yon yli. Lumen peittavat valaistut hautausmaat ovat todella kaunis naky. Kotiin palattuaan nautitaan joulusaunasta ennen joulupoytaan asettumista. Lahjat, useimmiten ei enemman kuin pari kappaletta henkea kohti, jaetaan viimeiseksi. Jouluaamuna, kuudelta mennaan joulukirkkoon. Vasta Tapaninpaivana, 26.12, kaydaan kylassa. Joulu on perhejuhla, silloin ei menna tansseihin eika ole ilotulituksia eika raketteja.
24.12, keskipaivalla, Tasavallan Presidentti antaa kansalle jouluviestinsa ja julistaa joulurauhan.